Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan. 279 sivua. WSOY 2023. Kansikuva Riikka Turkulainen.
Pinnan alla. Nuortennäytelmä. Perustuu Leena Paasion nuortenromaaneihin Harmaja luode seitsemän ja Bengtskär itä kahdeksan. Dramatisointi ja ohjaus Elina Izarra. Näyttelijät Teemu Mäkinen, Reetta Hyreen, Oskar Hartman ja Roosa Lehtinen. Lavastus- ja videosuunnittelu Alisha Davidow. Pukusuunnittelu Jenni Räsänen. Äänisuunnittelu Riku-Pekka Kellokoski ja valosuunnittelu Antti Kauppi. Kantaesitys Ahaa Teatterissa 5.2.2024. Kesto 75 minuuttia, ei väliaikaa. Kohderyhmä yläkoululaisista aikuisiin.
Leena Paasion Harmaja luode seitsemän ja Bengtskär itä kahdeksan muodostavat teosparin, jotka ilmestyivät peräkkäisinä vuosina 2022 ja 2023.
Ensimmäisen osan arviossani Lastenkirjahyllyssä harmittelin vähän sitä, että dekkarin intensiteetti katkaistaan ja jatkoa luvataan vasta seuraavana vuonna.
Jatko-osassa Bengtskär itä kahdeksan keskushenkilönä on edellisestä osasta tuttu Rasmus, rikkaan perheen hemmoteltu ainokainen, joka on samassa purjehdusseurassa ja valmennusryhmässä Eetun kanssa. Eetun meribiologina työskentelevä äiti katosi edellisessä osassa hämärissä olosuhteissa päivittäisellä aamu-uinnillaan.
Luonnontieteisiin painottuvaa lukiota käyvät Eetu, Rasmus, Hene ja Salla ryhtyvät biologiantunnin Itämeri-aiheista ryhmätyötä varten selvittämään purjeveneiden pohjan suojaukseen käytettäviä maaleja ja pääsevät näin Rasmuksen suvun kyseenalaisen yritystoiminnan lisäksi myös Eetun äidin katoamiseen liittyvien yksityiskohtien jäljille.
Nuorten välisissä keskustelussa viitataan luontevasti eettiseen, hiilijalanjäljeltään mahdollisimman pieneen ruoantuotantoon. Ja oman seurantani perusteella Paasion romaani saattaa jopa olla ensimmäisiä kotimaisia nuortenromaaneita, jossa ajetaan sähköautolla!
Romaanin alussa kuvataan dekkarijuonen kuljetusta enemmän Rasmuksen kehnoja välejä isänsä kanssa ja Eetun elämänilon vähittäistä palautumista. Rasmuksen tunteet Eetua kohtaan ovat syventymässä pelkkää ystävyyttä isommiksi, vaikka Eetu ei juurikaan tunnu reagoivan Rasmuksen latautuneisiin katseisiin ja äänenpainoihin.
Kotimaisissa nuortenromaaneissa on viime aikoina esiintynyt poikkeuksellisen paljon itsekeskeisiä ja jopa tunnekylmiä vanhempia, joilta ei riitä ymmärrystä nuoren kasvukivuille. Rasmuksen isä on tässä lajityypissä siitä kaikkein äärimmäisimmästä päästä.
"– – toisinaan minusta tuntui, että vanhempani olivat hankkineet minut pelkästä velvollisuudesta jatkaa Weckmanin sukua”, ajattelee Rasmus, joka näkee itsensä usein isän mielivaltaisesti liikuttelemana marionettinukkena. Isä on purjehtinut olympiatasolla ja suhtautuu Rasmuksen kilpailuihinkin hyvin voitontahtoisesti.
Rasmuksen ahdinkoa lisää myös äidin työ Brysselissä. Kun tilanne isän kanssa kriisiytyy, asioista on vaikea puhua äidin kanssa lyhyissä puheluissa. Rasmus analysoi tarkasti myös äitisuhdettaan:
Niiden kolmen vuoden aikana, jotka hän oli työskennellyt Brysselissä, olin tottunut saamaan hänestä vain palasia silloin tällöin. Kenties juuri sen takia viihdyinkin äidin kanssa niin hyvin. Isompina annoksina hänen määrätietoisuutensa, uteliaisuutensa ja aktiivisuutensa olisivat luultavasti alkaneet käydä hermoilleni.
Sukuyrityksen perustanut Rasmuksen isoisä sairastuu vakavasti ja joutuu sairaalaan. Rasmus käy usein tervehtämässä isoisää ja saa kuulla suvun historiasta. Vähän ennen kuolemaansa isoisä haluaa keventää omatuntoaan ja tapahtumavyyhdit ratkeavat lopussa vauhdikkaasti ja Eetun äidin pelastumisen osalta vähän epäuskottavastikin.
Itämeren suojeluteeman ja ekokriittisen lähestymisotteen rinnalla Paasio käsittelee ystävyyden ja nuorten välisen lojaaliuden vivahteita kiinnostavasti ja uskottavasti. Teospari ansaitsee huomiota myös esittelemällä kiinnostavasti purjehdusta sekä harrastuksena että kilpaurheiluna. Kirjan lopussa selitetään purjehdukseen liittyvää erikoissanastoa.
* * * * *
Kotimainen uusi nuortenkirjallisuus päätyy harvoin ammattiteattereiden ohjelmistoon. Onneksi tamperelainen Ahaa Teatteri pitää ohjelmistossaan myös lasten- ja nuortenkirjoihin pohjautuvia esityksiä. Mila Teräksen samannimiseen nuortenromaaniin pohjautuva Amiraali kantaesitettiin Ahaassa helmikuussa 2022. Viime syksynä sai ensi-iltansa Katri Kirkkopellon Molli-kuvakirjoihin pohjaava lastennäytelmä Molli ja ystävyyden talo.
 |
| Pinnan alla -näytelmän lavastaja Alisha Davidow on päätynyt toimivaan ratkaisuun, jossa purjeveneet ovat näyttämöllä pääosassa. Etualalla Oskar Haartman (Rasmus), takana Roosa Lehtinen (Silja) ja Teemu Mäkinen (Eetu). Valokuva © Jari Kivelä / Ahaa Teatteri. |
Maanantaina sai Ahaa Teatterissa ensi-iltansa nuortennäytelmä Pinnan alla, joka perustuu Leena Paasion nuortenromaaneihin Harmaja luode seitsemän ja Bengtskär itä kahdeksan.
Dramaturgi-ohjaaja Elina Izarra on koostanut teoksista hyvin koossa pysyvän ja jännitteen säilyttävän esityksen. Näytelmää lähdettiin työstämään jo siinä vaiheessa, kun Paasio oli vasta kirjoittamassa jatko-osaa.
 |
| Leena Paasion Itämeri-nuortenkirjojen ensimmäisessä osassa Eetu ja pikkusisko Isla (Roosa Lehtinen) saavat pärjätä pitkälti omillaan isän surressa kadonnutta vaimoaan. Myös näytelmässä sisarusten side on vahva. Valokuva © Jari Kivelä/ Ahaa Teatteri. |
Ahaa Teatterin esitykset ovat tilattavissa kouluihin, kulttuuritaloihin sekä teattereihin ympäri Suomen ja siksi näyttelijöiden määräkin pidetään produktioissa käytännön syistä suppeana. Jälleen kerran Ahaan näyttelijät taipuvat moniin, keskenään hyvinkin erilaisiin roolisuorituksiin.
Pinnan alla -esitykseen liittyy myös kouluille tarkoitettu ympäristönsuojelua käsittelevä oppimateriaalipaketti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti