perjantai 24. toukokuuta 2019

Kuvakirja meditatiivisena elämyksenä














Kaisa Happonen & Anne Vasko: Mur ja tähti, 33 sivua, Tammi 2019.





On kuvakirjoja ja KUVAKIRJOJA. 

Kaisa Happosen & Anne Vaskon Mur-kuvakirjasarjan kirjat kuuluvat jälkimmäiseeen kastiin.

Niiden näennäinen yksinkertaisuus hämää: tekstiä on vähän ja kuvitushahmot ovat äärimmäisen pelkistettyjä ja ikonisia, tuttuja jo vanhoista kansansaduista. 

Happosen tarinat ja Vaskon kuvitus kietovat sekä lapsen että kirjaa ääneen lukevan aikuisen turvalliseen syliinsä. Anne Vasko on tavoittanut jykevien eläinhahmojen  katseeseen suuria, tärkeitä tunteita ja mielenliikahduksia. 

Toivoisin Mur-kuvakirjasarjan olevan monille kotimaisille kuvakirjan tekijöille, uusille ja vanhoille, kannustava esikuva ilmaista näennäisen pienessä tilassa paljon ja antaa tilaa myös lukijan ja kuulijan tulkinnoille. 


Mur ja tähti on komea päätösosa pienen Mur-nimisen karhunpennun kasvutarinalle. 

Se on turvallisuuden tunnetta ja rauhaa huokuva kuvakirja, jonka lukeminen tyynnyttää ja lohduttaa monia ikään, taustaan ja elämänkokemukseen katsomatta tässä yhä epävarmemmassa ajassa ja arjessa. 


Maailman avaruus ja äärettömyys tulevat komeasti esille
Anne Vaskon eri perspektiivejä vaihtelevassa kuvituksessa. Vaskon
kuvitusta Kaisa Happosen tekstiin kuvakirjassa Mur ja tähti (Tammi 2019) 


Mur ällistelee yhdessä muiden karhujen kanssa ääretöntä tähtitaivasta. 

Hiljaisuudessa halu sanoa jotain voi 
kasvaa mahdottoman kokoiseksi. Tähtiä tuijotettiin hiiskumatta,  
Mutta Murin teki mieli sanoa vaikka mitä.


Murin yritys päästä tähtien tasalle epäonnistuu.
Sininen on kuvituksessa hallitsevan suggestiivinen
mutta  samalla rauhoittava. Anne 
Vaskon
kuvitusta Kaisa Happosen tekstiin
kuvakirjassa Mur ja tähti (Tammi 2019) 


Karhu huolestuu, näkee taivaalta pudonneen tähden (joka todellisuudessa  taitaa olla vain veteen heijastuva tähden kuvajainen). Se ryhtyy miettimään suuria kysymyksiä alusta ja lopusta, kaiken hiipumisesta ja luonnon kiertokulusta. 

Se kiipeää vanhan kuusen latvaan, mutta pettyy, kun ei voikaan tavoittaa tähtiä. 

Viisas pöllö kertoo hiukan lakoniseen tyyliinsä elämän kiertokulusta, tähdistä  ja siitä, että niiden valo näkyy vielä pitkään senkin jälkeen, kun ne ovat sammuneet. 


Yksinkertaiset hahmot luovat turvallisuuden tunnetta.
Anne 
Vaskon kuvitusta Kaisa Happosen tekstiin
kuvakirjassa Mur ja tähti (Tammi 2019)


Mur juttelee emonsa, Ison, kanssa:

Mur kiiruhti Ison luokse. 
Se kaivoi itselleen paikan Ison kyljestä. ”En halua, että aika loppuu” 
Minä haluan olla sinun kanssasi niin pitkään, 
että viimeinenkin tähti sammuu”,  
Mur kuiskasi. ”Niin minäkin sinun”, Iso sanoi. 


Elämän, rakkauden ja kuoleman symbolit ovat
jykeviä. Anne 
Vaskon kuvitusta Kaisa Happosen
tekstiin kuvakirjassa 
Mur ja tähti (Tammi 2019) 


Kuulin äskettäin kiittävää palautetta Mur-kirjoista esikouluopettajana työskentelevältä ystävältäni, jonka ryhmässä on myös maahanmuuttajalapsia ja erityislapsia. 

Hiljattain Suomeen tulleet lapset ovat kuunnelleet Mur-kirjoja Lukulumo-kuvakirjapalvelun kautta omalla kotikielellään. 

Kirjoja on kuunneltu ja luettu kerta toisensa jälkeen, ne ovat herättäneet keskustelua ja kiinnostusta.

Mur ja tähti -kuvakirjaa ja kahta edeltävää Mur-kirjaa voi hyvin perustein luonnehtia meditatiivisiksi lastenkirjoiksi.  

Lastenkirjan ei tarvitse aina lukita yhtä tulkintaa ainoaksi oikeaksi. 

Parhaimmillaan niitä voi lähteä lukemaan omaa elämänkokemustaan vasten. Jokainen tulkinta on oikea. 

Hyvin vaivihkaisesti tekijät kirjan esilehdellä ja sisäkannen viimeisellä aukeamalla sitovat tarinaan myös ekologisen ulottuvuuden.

Mur-kirjat tavoittavat myös poikkeuksellisen tunnistettavasti suomalaisen kansanluonteen ja yhteyden luontoon. Kiinnostavaa on sekin, että kirjat ovat herättäneet kiinnostusta myös ulkomailla.












Ei kommentteja: