Koko eilinen päivä hujahti
Lappeenrannassa suomalais-venäläisessä lastenkirjallisuusseminaarissa, joka oli
osa EU-rahoitteista maiden välistä kulttuuri- ja tieto-taitovaihtoa.
Lappeenrannan
kaupunginkirjastossa järjestetyssä seminaarissa oli osanottajia reilut 20
Lappeenrannan alueelta ja Venäjältä: kirjastonhoitajia, opettajia ja
kulttuurialan osaajia.
Oli hauska
tavata aina yhtä iloisen-energistä
venäläisen lastenkirjallisuuden agitaattoria ja lähettilästä, suomalaista
lasten- ja aikuistenkirjallisuutta viime vuosina paljon venäjäksi kääntänyttä
Anna Sidorovaa, joka kertoi venäläisen lastenkirjallisuuden historiasta ja
nykyhetkestä.
Anna Sidorova on koordinoi parhaillaan viime syksynä
alkanutta yksivuotista Matroskin-hanketta, joka
kehittää venäjänkielisiä palveluita lapsille ja perheille koko pääkaupunkiseudun HelMet-verkon kirjastoissa.
Hankkeen puitteissa
järjestetään koulutusta venäläisestä lastenkirjallisuudesta, kirjavinkkausta
kouluissa ja päiväkodeissa, satutunteja kirjastoissa sekä
kirjailijavierailuita.
Suomen- ja venäjänkielisillä Matroskin-sivuilta löytyy menovinkkejä –
esimerkiksi tiedot pääkaupunkiseudulla järjestettävistä venäjänkielisistä
satutunneista ja kirjailijavierailusta.
Sivuilta selviää sekin, että Alexander
Reichsteinin Mutatis Mutandis - näyttely jatkaa Annantalon jälkeen Espoossa Sellon
kirjastossa 8. helmikuuta lähtien.
Matroskin-sivustoilla esitellään myös uusinta venäläistä
lastenkirjallisuutta, venäjäksi ilmestynyttä käännöskirjallisuutta sekä
venäjäksi käännettyjä suomalaisia lastenkirjoja. Kaikki esitellyt kirjat ovat myös lainattavissa HelMet-kirjastoista!
Kannattaa ehdottomasti käydä
tutustumassa näihin sivuihin. Sivuston nimi tulee tietysti Eduard Uspenskin lastenkirjoista tutusta Matroskin-kissasta! Ja yllä olevan logon ovat suunnitelleet lastenkirjakuvittajat Salla Savolainen ja Christel Rönns.
Rouva Huu lupaa
palata venäläisen lastenkirjallisuuden isähahmoon, Kornei Tsukovskiin (1882–1969), Lastenkirjahyllyssä mitä
pikimmin! Tsukovskilla on yhteyksiä myös Suomeen: hän asui Karjalan
Kannaksella, Kuokkalassa ja hänen ensimmäinen lastenkirjansa Krokodil
(1916/1917) syntyi tiettävästi junamatkalla Helsingistä Pietariin, kun
kirjailija yritti hauskuttaa sairastunutta poikaansa pitkän matkan aikana.
Myös toinen
keskeinen lastenkirjaklassikko, lastenrunoilija Samuil Marsak (1887–1964), on lepuuttanut esikoistyttären traagisen kuoleman jälkeen hermojaan vuonna 1915 Edvard Lybeckin perustamassa Elämänmäen hermotauti-
ja luonnonparantolassa Vilppulassa.
Pitkälti Anna Sidorovan aktiivisuuden
ansiosta suomalaista lastenkirjallisuutta on viime vuosina saatu paljon
venäjäksi.
Toissa vuonna ovat ilmestyneet
hänen käännöksensä Stella Parlandin ja Linda Bondestamin
runokuvakirjasta Katastrofer och strofer om slummer och stoj, Reetta
Niemelän ja Salla Savolaisen kuvatietokirjasta Tikkumäen talli,
Hannele Huovin ja Jukka Lemmetyn Urpo ja Turpo -kirjoista
sekä Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu
supersankareina -kirjasta.
Tänä vuonna julkaistaan
Sidorovan käännökset Hannele Huovin & Kristiina Louhen kuvakirjasta Jättityttö
ja Pirhonen, Mauri Kunnaksen Robin Hoodista ja Koirien
Kalevalasta, Siri Kolun Me Rosvoloista ja Yrjö Kokon Pessistä
ja Illusiasta!
Rouva Huu palaa venäläisen lastenkirjallisuuden nykytrendeihin vielä toisessa postaksessa. Kiitos eilisen seminaarin järjestäjille ja aktiivisille osanottajille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti