Gyo Fujikawa: Vauvakirja, suom. Ritva Wederhorn, 25 sivua, Weilin+Göös 6. painos 1985.
Gyo Fujikawa: Eläinlapsia,
suom. Ritva Wederhorn, 25
sivua, Weilin+Göös 4. painos 1980.
Lastenkirjallisuuden
kuvittamisessa on aina ollut yhtä monta tyyliä kuin on tekijääkin.
Nämä
amerikkalaisen Gyo Fujikawan
(1908–1998) pitkulaiset kartonkikirjat eivät ehkä täytä kunnianhimoisimman
lastenkirjataiteen tunnusmerkkejä, mutta näissä on kiistatta silti oma
viehätyksensä.
Idylliset
asetelmat pyöreäposkisista ja herttaisista lapsista ja pörheistä eläimistä
tuovat väistämättä mieleen kiiltokuvien ja postikorttien harmonisen ja
värikylläisen kuvakielen. Fujikawan tyylissä on myös paljon yhtymäkohtia Tammen
Kultaiset kirjat- sarjan kuvituksiin.
 |
| "Vauvat ovat hyvin pieniä, pehmoisia, lämpöisä ja suloisia". Gyo Fujikawan kuvitusta Vauvakirjaan (Weilin+Göös 1985). |
Fujikawa
tunnetaan ennen muuta näistä kahdesta, alun perin jo vuonna 1963 ilmestyneistä kirjastaan Babies ja Baby Animals,
joita on yksinomaan Yhdysvalloissa myyty 1,7 miljoonaa kappaletta.
Fujikawa
oli ensimmäisiä laajalevikkisiä lastenkirjailijoita, joka kuvasi suvereenisti
ihonväriltään ja kulttuuritaustaltaan erilaisia lapsia ryhmäkuvissaan. Paradoksaalisesti pikkuvauvoja tuotannossaan heltymyksellä kuvannut kirjailija-kuvittaja ei koskaan avioitunut eikä saanut omia lapsia.
 |
| ... ja "koiranpennut ovat pulleita ja lystikkäitä" ja "kissanpennut pehmoisia ja pörröisiä". Gyo Fujikawan kuvitusta Eläinlapsia-kuvakirjaan (Weilin+Göös 1980). |
Hän
työskenteli 1930-luvun lopulla ja 1940-luvun alussa myös Walt Disneyn
studioilla piirtäjänä.
Fujikawan ensimmäinen lastenkirjakuvitus oli Robert Louis Stevensonin
klassikkoteokseen tehty A Child´s Garden
of Verses vuonna 1957.
Weilin+Göös
on suomentanut kiitettävästi Fujikawan lastenkirjoja 1970-luvulta lähtien.
 |
| Fujikawan lapset edustavat eri kansallisuuksia ja kulttuureja. Hänen omat vanhempansa olivat japanilaisia. Vasemmanpuoleinen vauva onkin pukeutunut kimonoon! Gyo Fujikawan kuvitusta Vauvakirjaan (Weilin+Göös 1985). |
Lastenkirjoissa muodit ja suosikit kiertävät jatkuvasti kehää, pienin muuttuvin vivahtein.
Isoimmissa
kaupungeissa on jälleen paperitavaroihin erikoistuneita pikkupuoteja, joista
voi ostaa graafisesti pelkistettyjä mutta värikylläisiä lahjapapereita,
julisteita, postikortteja ja muuta paperitavaraa.
Pikkupuotien
myyntiartikkelien värimaailma menee yksiin modernin nykylastenkirjallisuuden graafisen yleisilmeen kanssa. Kumpi mahtaakaan loppupeleissä jäljitellä toista, vai onko kyse vain muodinmukaisista väriskaaloista ja asiakaskunnan vaihtuvista mietymyksistä?
4 kommenttia:
Tuota Vauvakirjaa on luettu meillä ahkerasti viime aikoina. Sain serkultani ison kasan vanhoja lastenkirjoja ja mukana oli tuokin ihanuus. Poikani (1,5v.) istuu joskus pitkiäkin aikoja tutkien Fujikawan vauvojen touhuja. Muistan kirjan ihanat kuvat omasta lapsuudestani, olen tainnut sitä serkkujen luona lueskella.
Niinpä, Anu, harva kai pystyy noita suloisia lapsia ja eläimiä vastustamaan, ikään katsomatta.
Oi, Niina Nallen syntymäpäivä! Se oli minun ensimmäisiä kuvakirjojani, ja minulle luettiin sitä paljon. Eläydyin niin tarinaan, että aloin aina itsekin itkeä, kun Niina Nalle istui kivelle ja suuret kyyneleet vierivät hänen silmistään. Onneksi olen säästänyt tämän ja erään toisen saman tekijän lastenkirjan. (Herää kysymys, mihin olen ne säilönnyt...)
G. F:n kuvakirjoja onkin kaupunginkirjastossa kunnon lajitelma! ILOA :-) Näitten piirros-maalauskuvitusten ikiliikuttavuus ei himmene, niin eloisia ja halittavia hahmot ovat. Tekstityskin sujuvaa ja mieluisaa <3
Lähetä kommentti