Sinikka Nopola & Tiina
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu ja Rubensin veljekset, kuvittanut Salla
Savolainen, 123 sivua, Tammi 2016.
Sinikka Nopola & Tiina
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu ja Rubensin veljekset, kuvittanut Markus
Majaluoma, 121 sivua, Tammi 2001.
Tämän
syksyn lasten- ja nuortenkirjamarkkinoilla voi äimistellä useampaakin
kustannuspoliittisesti epätavanomaista linjausta.
Eniten
kohua on syntynyt Harry Potter -fanien iloksi ilmestyneestä Harry Potter and the Cursed Child -näytelmätekstistä,
jossa kerrotaan Harryn perheen myöhemmistä vaiheista.
On
erittäin poikkeuksellista että fanifiktioksikin määriteltävä teos saa osakseen
näin valtavan markkinointikoneiston – olkoonkin, että J. K. Rowlingin kerrotaan olleen
mukana tarinan luonnissa yhdessä näytelmän käsikirjoittajan Jack Thornen ja John Tiffanyn kanssa.
Jaana
Kapari-Jatan suomennos ilmestyy marraskuussa.
Seita
Vuorelan yllättävä kuolema pysähdytti keväällä 2015. WSOY julkaisee syksyllä postuumisti
hänen romaaninsa Lumi. Kustantajan ennakkotiedoissa kerrotaan
Vuorelan ystävän ja kirjailijakollegan, Vilja-Tuulia Huotarisen, auttaneen
kirjan viimeistelyssä.
Patrick Nessin Hirviön kutsu (Tammi 2016) pohjautuu myös
syöpään kesken luomiskauden menehtyneen Siobhan Dowdin alkuperäiseen ideaan,
jonka on valmiiksi kirjaksi saattanut Ness.
Lastenkirjallisuuden
sarjoittumisen näkökulmasta kiinnostava on Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu ja Rubensin
veljekset, josta on 15 vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen äskettäin
ilmestynyt kirjailijoiden omasta aloitteesta uudelleen kirjoittama laitos.
Tekijöiden saatesanoissa kerrotaan, että kimmokkeena uuteen laitokseen olisi ollut vuonna 2003 Helsingin kaupunginteatterissa kantaesityksensä saanut Katja Krohnin ohjaama samanniminen näytelmä. ”Kirjan uusi laitos on läheisempää sukua näytelmälle kuin alkuperäiselle romaanille”, Nopolat kirjoittavat.
Tekijöiden saatesanoissa kerrotaan, että kimmokkeena uuteen laitokseen olisi ollut vuonna 2003 Helsingin kaupunginteatterissa kantaesityksensä saanut Katja Krohnin ohjaama samanniminen näytelmä. ”Kirjan uusi laitos on läheisempää sukua näytelmälle kuin alkuperäiselle romaanille”, Nopolat kirjoittavat.
Eilisessä Helsingin Sanomissa toimittaja Katja Kuokkanen kirjoitti kirjaston varastoon päätyneistä lasten- ja nuortenkirjasarjoista.
Yksi yritys siirtää sarja uusien lukijasukupolvien ulottuville on nimenomaan uuden kuvituksen teettäminen. Lastenkirjasarjoissa tosin tätä käytäntöä harvemmin tapaa. Kasvojen kohotus tehdään yleensä yksittäiselle klassikkoteokselle.
Vanhassa
versiossa oli kaiken toiminnan käynnistäjänä Kattilakosken perheen kuopus,
Petteri Matti Kasimir, joka osoittaa poikkeuksellista lahjakkuutta vähäisestä iästään
huolimatta. Hanna-äiti suhtautuu poikaan pidäkkeettömän ihailevasti.
Markus Majaluoman näkemys Isorouskusta ja Rillinavasta. Majaluoman kuvitusta Sinikka ja Tiina Nopolan lastenromaaniin Heinähattu ja Vilttitotossu ja Rubensin veljekset (Tammi 2001). |
Salla Savolaisen uusi näkemys samoista poliiseista. Salla Savolaisen kuvitusta Sinikka ja Tiina Nopolan lastenromaaniin Heinähattu ja Vilttitotossu ja Rubensin veljekset (Tammi 2016). |
Uudesta versiosta alkuteoksen keskushenkilö on siivottu kokonaan pois, mutta juonenkäänteet on muutoin säilytetty lähes ennallaan.
Väärinkäsitysten kimara käynnistyy, kun Rillirousku saa kuulla
voittaneensa konstaapelien kevätriehassa viikon oleskelun yhdistyksen kesämökillä.
Samaan aikaan myös Kattilakosket lähtevät vuokrahuvilalle kesän viettoon. Poliisit
eivät halua paljastua, ja seuraa taas Nopoloiden lastenkirjoille tyypillinen
naamioitumisen, hätävalheiden ja koomisten sattumusten keitos.
Markus Majaluoma kuvitti Heinähattu
ja Vilttitossu -kirjoja vuoteen 2009 asti. Sen jälkeen kuvittajana on ollut
Salla Savolainen. Myös Risto Räppääjä -kirjojen kuvittaja
vaihtui myöhemmin: Aino Havukainen
ja Sami Toivonen lopettivat sarjan
kuvituksen – mm. omien kirjojensa kuvituskiireisiin vedoten – ja vetovastuun
sarjasta otti vuodesta 2012 lähtien Christel
Rönns.
Kuvittajavaihdoksen
myötä Heinähatuista ja Vilttitossuista katosi havaintojeni mukaan iso osa sarjan alkupäälle tyypillisestä
aikuistasosta ja -huumorista.
Majaluoman kuvituksissa koomiset aikuishahmot saivat myös paljon tilaa. Kuvituskuvat olivat usein staattisia, mutta samanaikaisesti myös harkitumpia kokonaisuuksia.
Savolainen keskittyy enemmän värikylläiseen puutaloidylliin sekä jatkuvan liikkeen ja kohelluksen kuvaamiseen.
Majaluoman kuvituksissa koomiset aikuishahmot saivat myös paljon tilaa. Kuvituskuvat olivat usein staattisia, mutta samanaikaisesti myös harkitumpia kokonaisuuksia.
Savolainen keskittyy enemmän värikylläiseen puutaloidylliin sekä jatkuvan liikkeen ja kohelluksen kuvaamiseen.
Herra Rubensin muotokuva Hanna Kattilakoskesta. Salla Savolaisen kuvitusta Sinikka ja Tiina Nopolan lastenromaaniin Heinähattu ja Vilttitotossu ja Rubensin veljekset (Tammi 2016). |
… Markus Majaluoman alkuperäinen kuvitus Sinikka ja Tiina Nopolan lastenromaaniin Heinähattu ja Vilttitossu ja Rubensin veljekset (Tammi 2001). |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti