keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Pitkä proosa ja naiset hyvin edustettuina lasten- ja nuortenkirjojen Finlandia-ehdokkaissa















Suomen Kirjasäätiön Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -palkinnon ehdokkaat on hetki sitten julkistettu. 

Ohessa raadin perustelut kuudesta ehdolle asetetusta kirjasta. 

Esivalintaraatiin kuuluivat puheenjohtajana yliopettaja Pekka Vartiainen ja muina jäseninä taidepedagogi Mervi Riikonen ja tuottaja Sanna Sommers

Palkinnosta päättää näyttelijä-laulaja  Vuokko Hovatta

Kaikki Finlandia-palkinnot jaetaan 24. marraskuuta yhteisessä tilaisuudessa. 


















Katri Kirkkopelto: Piki, Lasten Keskus 2016

Valloittava ja viisas kuvakirja pienestä Pikistä, joka haluaa mukaan metsän majaleikkiin, mutta tulee torjutuksi ja kiusatuksi ryhmässä. Kirja kertoo universaalilla tavalla ryhmädynamiikasta ja tunteiden tunnistamisen, hyväksytyksi tulemisen ja ystävyyden voimasta. Kirjan kerronta ja kaunis kuvitus muodostavat saumattoman taideteoksen ja jokainen aukeama rikkaan tutkimisen maailman.






















Lena Frölander–Ulf: Jag, Fidel och Skogen, S & S / Minä, Muru ja Metsä 2016


Kiehtova kuvakirja lapsesta, joka lähtee mukaan mökille, vaikka meri, tuuli, metsä ja metsäpissalle meno pelottavat. Maaginen metsä ja sen oudot otukset ja kutkuttavat yksityiskohdat kuvataan lapsen silmin. Pienelle kulkijalle oman pelon voittaminen ja omien rajojen tunnistaminen on lopulta voimaannuttava kokemus. Kirjan taidokas, tummasävyinen kuvitus on toteutettu raapetekniikalla ja akvarelleilla ja se tavoittaa niin lapsen kuin aikuisen huumorillaan ja viisaudellaan.























Sanna Isto: Maan alaiset,  kuvitus Sami Saramäki, WSOY 2016


Sanna Isto on luonut Suomenlinnan maanalaisiin käytäviin maailman, joka voi aluksi kuulostaa kummalliselta mutta johon lukiessaan uskoo täysin. Sami Saramäen kuvitus tukee tekstiä tunkeilematta ja jättää tilaa mielikuville. Seikkailu vie tärkeiden kysymysten äärelle: Keitä olemme, millaisia haluamme olla? Miten valintamme vaikuttavat muihin? Muodonmuutoksesta alkava fantasiaseikkailu kasvaa kertomukseksi rohkeuden ja itseluottamuksen löytymisestä. Tämän tarinan luettuaan näkee Suomenlinnan uusin silmin.






















Juuli Niemi: Et kävele yksin, WSOY 2016


Juuli Niemen kunnianhimoinen romaani saa aikuisenkin muistamaan, miltä tuntui olla nuori. Miten pakahduttavaa on ensirakkaus. Miten hankalaa on löytää yhteys toiseen, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Miten vaikea on joskus tajuta omia tekojaan. Niemen runollinen kieli vie sisälle nuorten mielenliikkeisiin, keskelle aikuistumisen rytinää. Samaan aikaan läsnä ovat koulun pihan ikiaikaiset lainalaisuudet ahtaine rooleineen, lapsuusperhe, josta on kivuliaasti kasvettava irti, sekä sisimmästä kumpuava ikioma elämä, omat haaveet.






















Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin, Otava 2016


Sanojen painoilla on aivan erityinen voima Siri Kolun pienoisromaanissa. Kielellisesti ja rakenteellisesti loppuun asti hiottu kertomus nuoresta suurten elämänvalintojen edessä on samalla kertaa ilmava ja koskettava kuvaus kasvamisesta aikuisuuteen ja omaksi itsekseen. Kirjailijan hienovarainen, herkkä ote vaikeaan aiheeseen on lempeä ja lukijan oivallusta kunnioittava. Romaanin kauttaaltaan vahva kerronta kantaa ja vie korkeuksiin.





















Seita Vuorela: Lumi, WSOY 2016


Nykyhetki, historia, tarinat ja sadut risteävät Seita Vuorelan nuortenromaanissa vastustamattomalla tavalla. Kirjailijan kuvaus maahanmuuttajanuorten kokemusmaailmasta on toteutettu uskottavasti ja tyylillisesti varmalla otteella. Arkirealismi ja satuaines yhdistyvät romaanissa luontevasti toisiinsa ja luovat tarinaan taianomaista, symbolistista ja monikerroksista syvyyttä. Kyseessä on kaunis romaani vieraudesta, ystävyydestä ja toivosta – sekä rakkauden voimasta sulattaa kovinkin jää sydämestä.








Tämän vuoden ehdokkaista ei löydy mitään jo aiemmin kokematonta   mekkaloinnin aihetta. Lähes vuosittain ehdokasasettelu kuitenkin testaa palkinnon sääntöjen äärilaitoja, tavalla tai toisella. 

Ainoa kysymysmerkki liittyy Seita Vuorelan postuumina julkaistuun Lumeen, jonka viimeistelyyn on osallistunut Vuorelan hyvä ystävä Vilja-Tuulia Huotarinen. 

Tämä ei kuitenkaan ole tavatonta. Myös vuonna 1999 nostettiin Finlandia Junior -ehdokkaaksi teos, jonka toinen tekijä oli kuollut. 

Kaarina Helakisan ja Heli Hiedan Prinsessan siivet –kuvakirja perustui tosi asiassa Helakisan alunperin jo 1980-luvulla ilmestyneessä Kuninkaantyttären siivet -satukokoelmassa julkaistuun satuun, joka sai Hiedan uhkean visualisoinnin kautta uuden tulemisen kuvakirjaformaatissa. 

Kaarina Helakisa  oli kuollut edeltävänä vuonna 1998 – ja  Seita Vuorelan tavoin – ennenaikaisesti, odottamatta ja yhä luomisvoimaisena.

Kaikki tämänvuotiset Finlandia-ehdokkaat ovat kokeneita ja entuudestaan tunnettuja tekijöitä.  

Raatiin saatiin pitkästä aikaa mies puheenjohtajaksi, ja kuinkas kävikään – Sanna Iston fantasiaromaanin kuvittanut Sami Saramäki edustaa yksinään lasten- ja nuortenkirjallisuuden miesenergiaa.    

Nuortenromaaneilla on ehdokasasettelussa vahva edustus. Iston Maan alaiset on sekin aloittelevalle lukijalle vielä iso haukkapala. 

Kustantajat eivät tänä vuonna liiemmin panostaneet lastenromaaneihin ja helppolukuisiin lastenkirjoihin. Vähäisestä määrästä oli siksi vaikeakin löytää helmiä. 

Jospa ensi vuodeksi, lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon täyttäessä 21 vuotta ja tullessa täysi-ikäiseksi, jo saataisiin tällekin tärkeälle osa-alueelle enemmän laatuisaa tarjontaa – vasitenkin, kun lasten ja varhaisnuorten lukeminen on ollut aikuisten huoliluupin alla jo pitkälti toista vuotta.  



Rouva Huu onnittelee lämpimästi kaikkia ehdolle asetettuja tekijöitä. 

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Hei Päivi!
Lämmin kiitos postauksestasi ja kommenteistasi liittyen lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokasteoksiin, ja etenkin kiitos myös varjolistastasi. Oletko ehtinyt tutustua kirjailija-kuvittaja Lauri Hirvosen lastenkirjaan Inka ja saunaflamingo? Eräs ystäväni kehui sitä. En ole itse siihen ehtinyt tutustua, mutta yksi Hirvosen Hupsutupsu kotoa löytyy, ja se on aika ihana kyllä. Hyvää syksyä Sinulle!

Rouva Huu kirjoitti...


Hei, Hirvosen kirja on vlelä silmäilyn jälkeen pinossa ja jonossa. Perästä kuuluu, toivon mukaan...