perjantai 8. maaliskuuta 2019

Kielen vivahteita makusteleva kuvakirja










Kirsti Kuronen & Karoliina Pertamo: Kerro minulle kaunis sana, 31 sivua, Karisto 2019. 






Lastenkirjallisuudessa toistuu usein juonikuvio, jossa lapsi lähtee kotoa avaraan maailmaan ja palaa sitten viisastuneena takaisin kotiin.

Tämän tutun kaavan pohjalle Kirsti Kuronen & Karoliina Pertamo ovat rakentaneet oivaltavan ja eri ikäisiä kiinnostavan tarinan. 


Karoliina Pertamon kuvitus hyödyntää kollaasia ja
murrettuja väripintoja. Pertamon kuvitusta Kirsti Kurosen tekstiin
kuvakirjassa Kerro minulle kaunis sana (Karisto 2019). 

Jaakon päätä pakottaa.  

Äiti ja isä keksivät kilpaa tyhmiä sanoja.Niitä on kaikkialla. Olohuoneessa, makuuhuoneessa, vessassa.Ja varsinkin keittiössä.  
Idiootti. Älä. Vika. Lopeta. Jääkausi.Surkea. Kriisi. Kurkku.  
En tiedä kaikkien sanojen merkitystä. Mutta sen tiedän, ettäJopa kurkku riipii korvia, kun sen oikein pahasti rääkäisee.   
Painan kädet korvilleni. Tänään päähäni ei mahdu Enää yhtään uutta rumaa sanaa.

Jaakko lähtee äkämystyneenä pois kotoa ja ottaa mukaansa mummolta saamansa lippaan. 

Siihen hän aikoo kerätä kauniita sanoja vastaantulevilta ihmisiltä.

Kuvakirja yllyttää makustelemaan kieltä tarkasti, rohkeasti ja uteliaasti. 

Sanoilla on meille itse kullekin omia erityismerkityksiä. Persoonallista kieltä on lupa käyttää ja rakastaa. Kieli on myös leikin ja improvisoinnin väline.

Näiltä osin kuvakirja tukee hyvin myös varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmien kielitietoisuuden vahvistamisen ideaa.


Vanhempien sovinnon eleenä onnelliseksi kiertyvässä lopussa
riittävät höyryävä muki ja voileipä. Karoliina 
Pertamon kuvitusta
Kirsti Kurosen tekstiin 
kuvakirjassa Kerro minulle kaunis sana (Karisto 2019).  

Karoliina Pertamon kuvituksessa Jaakko etenee päättäväisesti aukeamilla vasemmalta oikealle, mutta onneksi lopussa tulee pysähdys, kun päiväkodin hoitaja havahtuu siihen, että Jaakko on omin luvin lähtenyt pois kotoa. 

Kotona Jaakko avaa lippaan  ja kaikki kauniit sanat levittäytyvät ympäri kotia. Vanhempien sanakopua ei tarvitse tämän enempää psykologisoida sen koommin tekstissä kuin kuvissakaan.













3 kommenttia:

Pikku Pia kirjoitti...

Olenpas oottanut tällaista kirjaa; tuskin maltan, että saisin hyppysiini ja pääsisin aistimaan. Toteutus vaikuttaa sekä tekijöitten taustojen että esittelysi puolesta mitä maukkaimmalta :-D!

Mattus Lindfors kirjoitti...

On todella kiva huomata taas tällainen kuvakirja, jossa käydään lapselle hankalaa asiaa läpi lapselle sopivalla tyylillä. Mukavaa, että kieltä ja sen kauneutta promotaan näin lasten kuvakirjoissa. Kiitos vinkistä, pitääpi laittaa Kurosen nimi korvan taakse muistiin!

Rouva Huu kirjoitti...


Kannattaa tutustua myös Kirsti Kurosen säeromaaneihin Paha puuska ja Pönttö. Niissäkin omintakeinen ote.