Hédi Fried: Bodrin tarina, kuvittanut Stina Wirsén, suomentanut Sanna Manninen, 25 sivua, Sitruuna 2020.
Eräänä päivänä kuulin, kun joku mies huusi radiossa vieraalla kielellä.
Miehen nimi oli Adolf Hitler.
Äiti sanoi: Ei hän tänne tule.
Isä sanoi: Emme ole tehneet mitään väärää, ei meidän tarvitse pelätä.
 |
| Hitlerin dominoiva ja ankara ääni lamaannuttaa sisarukset. Stina Wirsénin kuvitusta Hédi Friedin tekstiin kuvakirjassa Bodrin tarina (Sitruuna 2020). |
Ruotsalainen kuvakirja Bodrin tarina on jälleen hyvä esimerkki siitä, kuinka lähihistorian tapahtumat tuodaan nykyisin rohkeasti myös lastenkirjallisuuteen.
Kirjailija ja psykologi Hédi Fried (s. 1924) kertoo yhdessä pikkusiskonsa kanssa koetun selviytymistarinan Auschwitzin ja Bergen-Belsenin keskitysleireiltä.
Romaniassa syntynyt ja sodan jälkeen Ruotsiin muuttanut Fried on kiertänyt kouluissa kertomassa lapsille kokemuksistaan.
Hän on kirjoittanut myös aikuisille kirjan Kysymyksiä, joita minulle on esitetty keskitysleiristä (Nemo 2018, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen).
Bodrin tarinan kertojaminä, kouluikäinen pikkutyttö, elää suojattua elämää vanhempiensa ja pikkusiskonsa Livian kanssa.
Leikin ja koulunkäynnin täyttämä tavallinen arki muuttuu vähitellen alkuvaiheen hämmennyksestä konkreettiseen pelkoon perheen turvallisuuden puolesta.
 |
| Uhkan tunne syntyy junan violetista höyrystä. Stina Wirsénin kuvitusta Hédi Friedin tekstiin kuvakirjassa Bodrin tarina (Sitruuna 2020). |
Aseistetut sotilaat pakottavat perheen junaan.
Uskollinen vahtikoira Bodri jää yksin.
Sisarukset joutuvat keskitysleirillä eroon vanhemmistaan ja isosisko hellii mielessään muistoa kotona heitä odottavasta koirasta.
 |
| Tästä kuvituskuvasta ei löydy lainkaan lohtua. Stina Wirsénin kuvitusta Hédi Friedin tekstiin kuvakirjassa Bodrin tarina (Sitruuna 2020). |
Stina Wirsenin vesivärikuvitus saa vahvat ääriviivat tussista.
Ihmisten silmät ovat kuin tummat pohjattomat lähteet, joihin suru, ahdistus ja alakulo tiivistyvät.
Kirjan alussa kodin interiöörin kontrastina ovat kuitenkin koristeelliset tapetit ja vaatteiden kaunis kuviointi.
 |
| Kuvakirjan alun perheidylliä ja hentojen dekoratiivisten pintojen leikkiä. Stina Wirsénin kuvitusta Hédi Friedin tekstiin kuvakirjassa Bodrin tarina (Sitruuna 2020). |
Hieno oivallus Wirséniltä on kuvata ajan kulumista ja koiran odotusta vaihtuvien vuodenaikojen kuvasarjan kautta.
Keskitysleirin kauhuja pidättäydytään tekstissä kuvaamasta, mutta kaljupäisten ja langanlaihojen sisarusten ulkoinen olemus kyllä kertoo kaiken tarvittavan riittävän tehokkaasti.
 |
| Herkkä jälleennäkeminen. Stina Wirsénin kuvitusta Hédi Friedin tekstiin kuvakirjassa Bodrin tarina (Sitruuna 2020). |
Loppu kiertyy "onnelliseksi".
Sisarukset palaavat kotiin ja uskollinen Bodri toivottaa heidät tervetulleiksi.
Tosielämässä Friedin sisarusten vanhemmat kuolivat keskitysleirillä, mutta lastenkirjassa tämä asia sivuutetaan.
Viimeisellä sivulla rajuista koettelemuksista selvinneet sisarukset katsovat totisina lukijaa:
Me olemme tässä, ja me kerromme kaikille, mitä tapahtui.
Jotta sitä ei tapahtuisi enää koskaan.
Kirjan lopussa mainitaan, että tekijät ovat "muuttaneet tapahtumien kulkua ja kuvien yksityiskohtia tehdäkseen kertomuksesta selkeämmän ja yleispätevämmän".
Bodrin tarina vaatii luonnollisesti rinnalleen aikuisen, jonka kanssa lapsi voi turvallisesti ja omaan tahtiinsa työstää kirjan teemoja.
Niukan tekstin ja intensiteetiltään poikkeuksellisen vahvan tyylitellyn kuvituksen ansiosta kirja puhuttelee varmasti – ja jopa alakouluikäisiä tehokkaammin – yläkoulu- ja jopa lukioikäisiä ja elävöittää historiankirjoitusta keskusteluun kannustavalla tavalla.
Anne Frankin päiväkirjojen pohjalta on tehty useampiakin kuvakirjaversioita eri ikäisille lapsille.
Vuonna 2019 saatiin suomennoksena myös Ari Folmanin & David Polonskyn sarjakuvaversio Anne Frankin päiväkirja (Tammi, suom. Anita Odé ).
Tänään on kansainvälinen holokaustin muistopäivä, jota Suomessa vietetään vainojen uhrien muistopäivän nimellä Euroopan juutalaisten kansanmurhan, holokaustin, ja muiden toisen maailmansodan ajan joukkomurhien uhrien muiston kunnioittamiseksi.
Muistopäivän päivämääräksi on länsimaissa vakiintunut tammikuun 27. päivä, jolloin keskitys- ja tuhoamisleireistä suurimman, Auschwitzin, vangit vapautuivat vuonna 1945.
Lisää holokaustista eri tavoin kertovia nuortenkirjoja:
John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa, suom. Laura Beck, Bazar 2009
Terhi Rannella: Anne, Amsterdam ja minä, Otava 2008
Annika Thor: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi, Meren syvyyksissä, suom Marja Kyrö, Tammi 2001–2008
Leena Wallenius: Rosalien laulu, Otava 1999
Lois Lowry: Näkemiiin, Ellen, suom. Salme Moksunen, Gummerus Junior 1991
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti