tiistai 20. huhtikuuta 2021

Museoissa sattuu ja tapahtuu... kaikenlaista









Elina Kuorelahti & Nunnu Halmetoja: Museomysteeri, 37 sivua, Nemo 2020.

Jens Lapidus & Gustaf Lord: MuseokeikkaTillilän liiga -sarja 1, suomentanut Säde Loponen, 94 sivua, Karisto 2021.

 

Ninni Oljemark: Museo kaikilleTouhukaverukset-sarja, suomentanut Marjo Lemponen, 36 sivua, Otava 2020.



 

 

Korona-ajasta johtuvien rajoitusten vähittäinen purkaminen aiheuttaa  varmasti pian suoranaisen ryntäyksen Suomen museoihin. 

 

Siksi nyt on hyvä hetki perehtyä myös uusiin museoaiheisiin lastenkirjoihin.

 

Lastenkirjallisuudessakin voi jo nimittäin puhua pienimuotoisesta museobuumista. 

 

Elina Kuorelahden ja Nunnu Halmetojan Myseomysteeri on jopa saanut yhteistyökumppanikseen Suomen museoliiton perustaman suomalaisten museoiden yhteisen Museokortti-palvelun. 




Kadonneen tähtitieteilijän mysteeriin etsitään vastausta myös
Sederholmin talon Lasten museosta. Nunnu
Halmetojan kuvitusta Elina Kuorelahden tekstiin
kuvakirjassa Museomysteeri (Nemo 2020).

 


Samoilta tekijöiltä on aiemmin julkaistu Museoseikkailu (Nemo 2019), jossa nopeatempoisen tarinan kupeessa tutustuttiin Helsingissä Ateneumin taidemuseoon, Luonnontieteelliseen museoon ja Teatterimuseoon sekä Turussa Turun linnaan ja Aboa Vetus & Ars Nova -museoon.

 

Museomysteerissä seikkailevat edellisestä osasta tutut kolme lasta, jotka esiintyvät tarinassa boheemisti sukunimillään Metso, Koponen ja Salvio. 


Oppaana heillä on savoa letkeästi haastava virkeä, tubettamista harrastava Aane-mummo.


 

Matka jatkuu Helsingistä Tampereelle Vapriikin
 museokeskukseen. 
Nunnu Halmetojan kuvitusta Elina 
Kuorelahden tekstiin kuvakirjassa Museomysteeri (Nemo 2020).


Aane hälyttää lapset Helsingin Tähtitorninmäen observatorioon. Tähtitieteilijä Argelanderin haamu on nimittäin kadonnut. 


Nelikon tutkimukset jatkuvat Sederholmin talon Lasten museossa, mistä matka etenee Tampereelle Vapriikin museokeskukseen. 


Kadonnut Argelander löytyy lopulta kauppias Sederholmin kanssa pelimuseon videopelistä! 


Nunnu Halmetojan kuvituksessa on ilmeikkäitä hahmoja. Vauhti ja liike näkyy usein myös kuviin piirrettyinä vauhtiviivoina. 

 

Tekstiä on kuvakirjaformaattiin nähden paljon ja lukijan huomio kiintyy historiallista tietoa ja museokohteita enemmän nelikon hieman poukkoilevaan koohotukseen. 


Knoppitietoa historiasta tai muita triviaaleja pikkufaktoja löytyy pieninä nostoina muutamilta aukeamilta hieman vaikealukuisina nostoina, mutta selkeää logiikkaa niistä ei löydy. 


Olisin toivonut, että Museokortti-yhteistyöstä olisi sukeutunut hieman jäsennellympi ja monikäyttöisempi lasten museokirjojen sarja. 


Takakannesta löytyy 10 museohaastetta lapsille ja linkki museopuuhiin.

 

Ruotsalaisen Ninni Oljemarkin kuvakirja Museo kaikille antaa nimellään vihjeen kansalaisaktivismista tai osalistavasta asukastoiminnasta. 


Kyse on kuitenkin varsin tavanomaisesta leikki-ikäisten kuvakirjasta. 







 

Touhukaverusten ulkoilmamuseossa on näin 
yhteisöllinen tunnelma!
Ninni Oljemarkin kuvitusta
kuvakirjaan Touhukaverukset: Museo kaikille!
(Otava 2020). 

 


Nalle, Kani ja Susi ovat touhukaveruksia. Villisika on maalannut omasta mielestään niin hienon taulun, että päättää perustaa sitä varten oman museon! 


Avajaisten alla villisika kuitenkin empii: mikä olisi sopiva pääsymaksu ja millaiset säännöt olisivat tarpeen, jotta hieno maalaus ei turmeltuisi. 


Touhukaverukset päättävät perustaa kaikille avoimen museon, jonne kaikki saavat tuoda omia taideteoksiaan näytteille. 


Villisikakin hoksaa muiden eläinten iloa sivusta seuratessaan, että taidetta ei pidä kahlita liioilla säännöillä. 

 

Oljemarkin värikäs, paperin pintaan jäävä yksiulotteinen digikuvitus on selkeää, mutta tyyli ei juurikaan eroa monista muista hyvin samankaltaisista kuvituksista.  

 

Tarinan kupeessa annetaan vinkkejä askarteluun ja kirjan lopusta löytyy tietoa väriopista, sormivirkkauksesta ja ohjeistetaan omien tarrojen tekoon.

 

Sarjassa on aiemmin ilmestynyt Yllätysjuhlat. 

 

Kariston uudessa helppolukuisen Tillilän liiga -sarjan avauksessa tapahtumat huipentuvat koululuokan vierailuun Tosimodernissa museossa. 

 

Ruotsalainen Jens Lapidus tunnetaan Suomessakin entuudestaan dekkareistaan ja nyt hän laajentaa tuotantoaan myös lasten dekkareihin. 

 

Lapiduksen rap-vaikutteet ja yhteiskunnallisen kuvauksen rosoisuus näkyvät myös Museokeikassa

 

Joonatan on omissa oloissaan viihtyvä ja keksintöjä kehittelevä alakoululainen, jolla ei ole lainkaan parasta kaveria… kunnes luokalle tulee uusi reteä poika, Zasha, jolla on taito puhua kaikki pyörryksiin.  


Poika on selvästi nähnyt elämää ikäänsä enemmän. 


Zashan isä ”on jumissa paikassa, josta ei pääse pois”. 


Zasha tuntee myös kadulla kerjäävän Sofian ja kantaa huolta tämän voinnista. 


Pojan oikeustajua vastaan sotii myös luokan isokokoisimman pomottajan, Pallo-nimisen tytön, yliolkainen tapa viskoa kiusattaviaan pyyhekumin palasilla. 


 

Ennen näyttelyyn tutustumista oppilaat osallistuvat
museon työpajaan, jossa opetellaan kehystämään.
Gustaf Lordin kuvitusta Jens Lapiduksen lastenkirjaan
Tillilän liiga: Museokeikka (Karisto 2021). 



Ystävysten neuvokkuus ja hyvät hoksottimet ovat tarpeen kun Tosimodernin museon vetonaula, kultainen kurkku, on vaarassa joutua rosvojen kynsiin. 


Sovinnollisessa loppuratkaisussa Tillilän liiga saa vielä uuden jäsenen. 


Gustaf Lordin kuvituksessa on sarjakuvamaista karrikointia. Ruotsissa helppolukuisissa lukemaan opettelun alkuvaiheeseen sopivissa lastenkirjoissa on nykyisin jo säännönmukaisesti runsas ja yksityiskohtien kyllästämä kuvitus.  




 

 

Lisää lastenkirjoja museoista:

 

 

Lena Eriksson, Landon Sjödin, Helena Sjödin Landon, Sara Älgå Bodegård,   Alexander Kateb & Stina Wirsén: Linnuntietä taiteeseen: taidekirja lapsille ja tiedonhaluisille aikuisille Ruotsin kansallismuseon kokoelmista, suom. Jaana Nikula, Lilla Piratförlaget 2020


Elina Jasu, Marko Laihinen & Markus Rantanen: Maestro Markus & Fiktio Fakta: Kansanmusiikin kyydissä! Puukenkki 2020 / Laitilan Kauppilan umpipiha 

 

Lisa Gillespie: Museoiden salaisuudet. Maailman kiehtovimmat museot ja niiden salatut aarteet, suom. Mika Oksanen, Readme.fi 2020

 

Elina Kuorelahti & Nunnu Halmetoja: Museoseikkailu, Nemo 2019  / Helsinki: Ateneumin taidemuseo, Luonnontieteellinen museo, Kaapelitehtaan Teatterimuseo, Turku: Turun linna, Aboa Vetus & Ars Nova -museo 

 

Janina Ahlfors, Minna Honkasalo & Päivi Arenius: Muumimuseokirja, WSOY 2019

 

Martin Handford: Missä Vallu? Päivä museossa. Etsi yli 500 eroavaisuutta, suom. Terhi Leskinen, Mäkelä 2019

 

Sari Kanala: Luotsikadun nallesairaala, Avain 2018 / Helsingin Luotsikadulla sijaitseva nallesairaala ja -museo

 

David Glover & Tim Hutchinson: Mysteerien museo, suom. Teemu Hurmerinta, Lasten Keskus 2016

 

Katariina Heilala, Maiju Tuisku & Päivi Arenius: Päivä Kansallismuseossa. Historia on tässä! Tammi 2016

 

Eija Aarnio, Mari Alijoki, Anna Luhtala, Anja Olavinen, Ira Westergård: 

Lasten oma taidekirja / Barnens konstbok / Art book for children, Tammi 2015

/ Ateneumin, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kiasman kokoelmien taidetta 

 

Anna Finnilä, Jere Jäppinen, Elina Kallio, Hilkka Vallisaari: Melkoinen museoretki, kuv. Christel Rönss /  Helsingin kaupunginmuseo 2011

 

Kirsti Manninen & Inge Löök: Museohiirten aikamatka: Muselmössens tidresa, Itä-Uudenmaan museoyhteistyryhmä 2010 

 

Katri Kirkkopelto: Muusan ja Maestron taideseikkailu, WSOY 2008

 

Marjatta Levanto & Julia Vuori: Nykytaide suurin piirtein, Otava 1998 / Kiasman kokoelmat, Helsinki

 

Sirkka Muurela, Pirkko Ojala, Jaakko Ojala: Oiva Waldemarin jouluretki, Harjulan kilta 1995 / Emil Cedercreutzin taiteilijakoti Harjavallassa


Marjatta Levanto & Julia Vuori: Tunnetko? Lasten Ateneum, Ateneumin ystävät 1992, myös ruotsiksi

 

Minerva Keltanen & Nadja Sarell: Putto, Putti ja Putte Sinebrychoffin taidemuseossa, Valtion taidemuseo 2007 

 

Salme Saure & Virpi Talvitie: Auroran koiraa katsomassa ja muita museoretkiä Helsingissä, Otava 1992

Ei kommentteja: