Hurjan hienoa, että yleiskustantamotkin hoksaavat jo selkokirjallisuuden merkityksen taustoiltaan, taidoiltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan erilaisten lasten ja nuorten lukemaan innostamisessa.
Aiemmin lasten ja nuorten selkokirjoja ovat kustantaneet lähinnä Avain, Kehitysvammaliitto/ Opike ja Pieni Karhu, mutta nyt Karisto tekee onnistuneen avauksen selkokirjallisuuteen Mimmu Tihisen lastenkirjalla.
Mimmu Tihinen on toki näyttänyt taitonsa jo ennenkin.
Toivottavasti huomenna sataa ilmestyi Avaimen kautta vuonna 2018.
Kummassakin minua ilahdutti nimenomaan eheä, mietitty tarina, joka jätti lukijalle kylläisen ja tyytyväisen olon.
Lasten ja nuorten selkokirjallisuudesta tehdään usein selkomukautuksia aiemmin ilmestyneistä lasten ja nuorten romaaneista. Mukautuksessa alkuteoksen juonta joudutaan pakosti rajaamaan ja karsimaan.
Kun kirjailija tekee tekstin jo valmiiksi selkona, niin myönnytyksiä ei tarvitse tehdä.
Kalevin kesätarina asettuu jatkumoon Tihisen aiempien selkokirjojen kanssa sikäli, että tässäkin päähenkilönä on hieman valtavirrasta poikkeava poika, jolla on omat rajoitteensa, mutta joka tekee silti lukijaan sympaattisen vaikutelman.
Kalevi, jonka ikää ei viisaasti kerrota, asuu kaksin äitinsä kanssa. Äiti yrittää hanakasti opettaa Kalevia uimaan.
 |
| Meeri Hentilän kuvitus on mustavalkoisuudestaan huolimatta sävykästä ja selkeää. Meeri Hentilän kuvitusta Mimmu Tihisen lastenkirjaan Kalevin kesätarina (Karisto 2021). |
Pojalla on hieman nuorempi ystävä Kiia, jonka kanssa on hauska suunnitella majan rakentamista. Isommilla pojilla näyttää olevan samat aikeet. Eri ikäisten lasten kesken syntyy odotuksenmukaisesti kyräilyä ja luimistelua, mutta lopulta sopu syntyy yhteisen rakennushankkeen äärellä.
Kun äidin kesäloma loppuu, hänen hyvä ystävänsä tulee katsomaan pojan perään. Ja kannustavassa ilmapiirissä Kalevikin oppii melkein huomaamattaan uimaan.
Milli toteaa, että ”kyllä kesä on parasta aikaa”, ja siihen on Kalevin ja kirjan lukijankin helppo yhtyä.
Kalevin kesätarinassa on elämänmakuinen tunnelma.
Jokainen saa olla omanlaisensa ja yhteinen tekeminen mahdollistaa sen, että kaikki voivat hyödyntää omia vahvuuksiaan.
Meeri Hentilän kuvitus on mustavalkoinen ja rohkean graafisesti tyylitelty mutta silti selkeä.
Kuvitusta olisi kernaasti toivonut olevan runsaamminkin.
Selkokirjassa kuvitus ei koskaan ole somiste, vaan sillä on myös lukemisen ymmärtämistä tukeva tehtävä.
Lisää helppolukuisia selkokielellä kirjoitettuja arkisia tarinoita alakouluikäisille:
Mervi Heikkilä & Marjo Nygård: Koiran kanssa, Avain 2019
Jari Mäkipää: Masi Tulppa: Pääsy kielletty, selkomukautus Riikka Tuohimetsä, kuv. Pekka Rahkonen, Kehitysvammaliitto 2019
Nora Lehtinen & Anne Muhonen: Aino ja Matias -sarja, Pieni Karhu v:sta 2018
Sinikka & Tiina Nopola: Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen, Avain 2017, selkomukautus Hanna Männikkölahti
Tittamari Marttinen: Maalivahdin salaisuus, Opike 2017
Mervi Heikkilä & Marjo Nygård: Kissatalon asukit, Avain 2017
Jaana Levola: Heppapoika, Avain 2016
Maiju Mäki: Pulmista pahin, Opike 2016
Marita Hauhia & Anne Randén: Emma ja Eetu- sarja, Avain v:sta 2016
Laura Lepistö: Kesäyön salaisuus, Opike 2016, kuv. Anita Polkutie
Mervi Heikkilä: Ponikesä, kuv. Marianne Mäki, Avain 2015
Maiju Mäki: Presidentin painajainen, Opike 2015
Kari Levola: Leevi ja Leonora, Pieni Karhu 2010, kuv. Väinö Heinone, selkomukautus Jaana Levola
Tittamari Marttinen & Aiju Salminen: Kassu vauhdissa, Pieni Karhu 2009
Tittamari Marttinen & Aiju Salminen: Välituntirakkautta, Pieni Karhu 2007
Alakoululaisten selkokirjatarjonnasta olen kirjoittanut myös katsausartikkelin Kirjasammon Sivupiiri-sivustolle
2 kommenttia:
Kiitos selkokirjojen esittelystä. Niille on paljon tarvetta ja uusia selkokirjoja tuntuu nyt ilmestyvät ilahduttavaan tahtiin. Uudet selkokirjat myös näyttävät aiempaa houkuttelevammilta. Onkohan tuo selko-Räppääjä tosiaan ilmestynyt vai onko kyse jostain vanhasta ennakkotiedosta? En löydä sitä Avaimen sivuilta, enkä kirjakaupoista ainakaan myynnissä. Tuntisin monta innokasta lukijaa.
Tosiaan, kirja ei olekaan ilmestynyt! Luotan yleensä Fennicaan, mutta nyt kun tein tarkistuksen Finnan kautta, niin huomasin, että kirja ei olekaan tullut ulos. Syitä voi olla monia. Selkomukautus ei välttämättä ole kaikille kirjailijoille aivan tuttu prosessi. Huumorin ja runsaan juonen tasolla selkokieli aiheuttaa toki aina haasteita. Poistin kirjan listauksesta. Kiitos anonyymille! Toivottavasti alakouluikäisten selkokirjatarjonta laajenee lähiaikoina.
Lähetä kommentti