Metsän pelko. Kauhunukkemystikaali. Ohjaus Alma Rajala. Dramaturgia, visuaalisuus ja esiintyjät Pekko Käppi, Alma Rajala & Nadja Räikkä. Sävellys, äänisuunnittelu Pekko Käppi. Valosuunnittelu Nadja Räikkä. Nukenrakennus Heini Maaranen. Graafinen suunnittelu ja esityskuvat Jussi Virkkumaa. Kantaesitys Teatteri Telakalla Tampereella 23.4.2022. Kesto 1 h. Suositusikäraja +18 v.
Tässä taas hyvä todiste ajankohtaisten ilmiöiden siirtymisestä lähes samanaikaisesti eri taiteen lajeihin.
Maria Kuutin ja Saara Söderlundin kuvakirjassa ystävykset Onni ja Aada lähtevät Aadan äidin kanssa metsäretkelle.
Alma Rajalan ohjaama lähes sanaton Metsän pelko - kauhunukkemystikaali kertoo ilmitasollaan kolmen aikuisen metsäretkestä.
Kumpikin teos nostaa – tulkintani mukaan – omalla muotokielellään ja tyylirepertuaarillaan esille saman ajankohtaisen asian: nykyihmisten vieraantumisen luonnosta.
Onni on luvannut lähteä Aadan ja tämän äidin kanssa metsäretkelle, ”vaikka pitikin metsää vähän pelottavana paikkana”.
Aada evästää retkeilyyn tottumatonta Onnia ja sanoo, että lapsi ei saa koskaan mennä metsään yksin.
Adan äiti kokee tärkeäksi muistuttaa, että metsään ei saa jättää roskia.
Metsän rauhaa pitää myös kunnioittaa olemalla siellä hiljaa… paitsi jos eksyy, niin silloin on lupa ”huutaa niin kovaa kuin pystyy”.
 |
| Onnin olemus on varautunut ja suorastaan pelokas. Puiden juurakot ja mutkitteleva polku ovat hänelle haasteellisia. Saara Söderlundin kuvitusta Maria Kuutin tekstiin kuvakirjassa Onni ja Aada metsäretkellä (Karisto 2021). |
Metsässä Onnin on vaikea pysyä pystyssä: hän pelkää puun juurien kampittavan hänet.
Jo kymmenisen vuotta sitten luin tutkimuksesta, jonka mukaan epätasainen alusta metsässä voi jo olla haasteellinen leikki-ikäiselle nykylapselle, joka on tottunut kävelemään vain tasaisella asvaltilla!
Maria Kuutin tekstissä metsä todellakin näyttäytyy kokemattoman Onnin näkökulmasta pelottavana ja jopa vähän vaarallisena paikkana.
Alun perin penseästi koko metsäretkeen suhtautunut poika kuitenkin innostuu vähitellen. Retken huipennuksena on tietysti eväiden syönti. Kasvishernekeitto ja mustikat suoraan maasta poimittuina maistuvatkin niihin ensin nirsosti suhtautuvan Onnin mielestä yllättävän hyvälle!
 |
| Onni suhtautuu myös metsän antimiin aluksi epäluuloisesti. Saara Söderlundin kuvitusta Maria Kuutin tekstiin kuvakirjassa Onnin ja Aadan metsäretki (Karisto 2021). |
Metsän pelko -esitys riemastuttaa moniaistisesti ja poikkitaiteellisesti.
Olen aiemmin nähnyt Tampereen teatterikesässä Alma Rajalan esineteatteriesityksen.
Metsän pelossa aurauskepit, lippusiimat, sahat, vesurit, termospullot, teltta ja huomioliivit saavat muitakin käyttötarkoituksia. Esitys on visuaalisesti ja äänimaailmaltaan vaikuttava.
Alkukohtauksessa sahoilla ja vesureilla varustautunut kolmikko saapuu metsään päättäväisesti ja valloittajan elkein. Illan pimentyessä metsä kietoo retkeläiset salamyhkäiseen taikapiiriinsä.
 |
| Jussi Virkkumaan valokuva esityksestä tiivistää olennaisen Metsän pelon teemoista: huomioliiviin naamioitunut ihmishahmo näyttäytyy luonnosta yliotteen saaneena vallanpitäjänä. |
Heini Maarasen samaan aikaan hellyttävän ja hieman karmivan nukkehahmon voi nähdä metsän maahisena, nyt jo uhanalaisena ja erityistä suojelua kaipaavana.
Loppukohtauksessa näitä maahisia on säilötty lasipurkkeihin. Onko luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen havahduttu liian myöhään?
Metsän pelko on samaan aikaan veikeä, kantaaottava ja metsän mystistä salaisuutta vaaliva kannanotto.
Teatteri Telakalla on vielä kolmesti mahdollisuus kokea tämä uniikki metsäretki.
Lisää lastenkirjoja, joissa mennään metsään retkelle:
Maria Nilsson Thore: Kolmikko metsäretkellä, suom. Raija Rintamäki, Mäkelä 2020
Kalle Hakkola & Mari Ahokoivu: Sanni ja Joonas: metsäretki, Kumiorava 2019 / sarjakuva
Eppu Nuotio & Aino Louhi: Tämä vai tuo: Metsäretki, Bazar 2019
Katri Tapola & Sanna Pelliccioni: Toiveretki, Myllylahti 2016
Eppu Nuotio & Virpi Talvitie: Epsukepsu, Tammi 2002
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti