Sanna Sofia Vuori: Kaplamak. Kuvitus Jonna Jylhä. Tammi 2024.
Jos lähestyisit Kaplamakia yläilmoista vaikka lentävälä matolla, kiinnittäisit ensimmäisenä huomiota siihen, miten piilossa se on. Kaplamakissa kasvaa puita, jotka suojaavat taloja ja joitten varjossa on mukava juoda omenamehua tai kirjoittaa kirjeitä.
Jos et käytä lentävää mattoa vaan linja-autoa, hyppäät vuoroon, joka lähtee Hämeenlinnan linja-autoasemalta klo 9.15, istut siinä noin 35 minuuttia, ja siten olet perillä. Kun astut autosta ulos, olet torilla. Keskellä toria on kaupungin pormestarin Synnöve Korttisen patsas, ja kun seuraat Korttisen katsetta, näet kaupungintalon ja kellon. Kello jättää aina hieman eikä kukaan tiedä täsmälleen, kuinka paljon.
Sanna Sofia Vuoren Kaplamak on aineksiltaan perinteinen, hyväntuulinen ja juonenkäänteiltään jännitystä sopivasti annosteleva lastenromaani.
Elle-tyttö ei ole kesäloman alkamisesta kovin innostunut. Vanhemmilla on työkiireensä ja monet luokkakaverit matkustelevat ympäri maailmaa.
Mutta onneksi Ellellä on sentään mummi. Tosin Elli ei luultavasti ole hetkeen mummista mitään kuullutkaan, sillä äiti ilmoittaa mummin karanneen jo jonkin aikaa sitten sirkuksen matkaan. Ellen vanhemmat ovat myös hieman huolestuneita mummin muistista ja yleiskunnosta.
”Hän tekee siellä kaiken sortin hanttihommia ja sanoo löytäneensä itsensä ja ekstrovertin puolensa”, äiti kertoo.
Mummi asuu nykyisin Kaplamakissa, pienessä kantahämäläisessä kaupungissa.
Elle-tyttö ei ole kesäloman alkamisesta kovin innostunut. Vanhemmilla on työkiireensä ja monet luokkakaverit matkustelevat ympäri maailmaa.
Mutta onneksi Ellellä on sentään mummi. Tosin Elli ei luultavasti ole hetkeen mummista mitään kuullutkaan, sillä äiti ilmoittaa mummin karanneen jo jonkin aikaa sitten sirkuksen matkaan. Ellen vanhemmat ovat myös hieman huolestuneita mummin muistista ja yleiskunnosta.
”Hän tekee siellä kaiken sortin hanttihommia ja sanoo löytäneensä itsensä ja ekstrovertin puolensa”, äiti kertoo.
Mummi asuu nykyisin Kaplamakissa, pienessä kantahämäläisessä kaupungissa.
Sieltä löytyy Ellelle lisääkin sukulaisia, mm. ynseä Greta-täti, mummin sisko, joka tosin huhupuheiden mukaan katosi Amerikkaan.
Eri tavoin karismaattisten tai muutoin Ellen mielestä ”hassusti käyttäytyvien” aikuisten lisäksi Elle onneksi tutustuu myös ikäiseensä tyttöön, Blankaan.
Pian Elle saa kuulla, että sirkuksen ohjelmistoon olennaisesti kuuluvat tanssivat ankat, johtotähtenään Isador D´Ankan, ovat kadonneet.
”Ilman ankkoja sirkuksen loppukesästä tulee floppi. Ulkomailta asti on tulossa toimittajia paikalle, ja mainoskoneisto ankkojen ympärillä on ollut valtava”, kertoo mummi.
Sirkusmiljöötä hyödynnetään edelleen paljon lastenkirjoissa. Hyviä esimerkkejä ovat Johanna Försterin Unien sirkus (S&S 2024) ja Sofia & Amanda Chanfreaun Kirahvin sydän on tavattoman suuri (S&S 2022, suom. Outi Menna).
Ellen mummi korostaa tytölle, että sirkuksessa
”Ilman ankkoja sirkuksen loppukesästä tulee floppi. Ulkomailta asti on tulossa toimittajia paikalle, ja mainoskoneisto ankkojen ympärillä on ollut valtava”, kertoo mummi.
Sirkusmiljöötä hyödynnetään edelleen paljon lastenkirjoissa. Hyviä esimerkkejä ovat Johanna Försterin Unien sirkus (S&S 2024) ja Sofia & Amanda Chanfreaun Kirahvin sydän on tavattoman suuri (S&S 2022, suom. Outi Menna).
Ellen mummi korostaa tytölle, että sirkuksessa
– – ”kaikki, niin eläimet kuin ihmisetkin, saavat elää lajityypillistä elämää? Tirehtöörimme Kornelis Korppi on oikeudenmukainen johtaja, joka pitää keskusteluyhteyttä pienimpäänkin hiireen”.
Mummi vie Ellen sirkukseen, jonka tähdet, sekä eläimet että ihmiset, saavat elää lajityypillistä elämää. Jonna Jylhän kuvitusta Sanna Sofia Vuoren lastenromaaniin Kaplamak (Tammi 2024). |
Sanna Sofia Vuori nostattaa vähitellen kesäseikkailun kierteitä tempoltaan leppeäksi salapoliisitarinaksi.
Mummi ja Elli sonnustautuvat aurinkolaseihin ja huiveihin, sillä mummi fanittaa nuoruusaikojensa näyttelijää, Grace Kellyä.
Kun Elle ehdottaa, että yhteydenpidossa olisi kätevää käyttää myös puhelimia, mummi tyrmää ehdotuksen oitis:
”Pöh, tyypillinen virhe. Puhelimia voi kuka tahansa perushakkeri kuunnella. Minäkin kuuntelen. Päivittäin. Ei tällaisella pikkupaikka-kunnalla kukaan enää niitä niin sanottuja kännyköitä käytä. Siellä Helsingissä taidatte vielä käyttää ja pulisette mitä lie salaisuuksia keskellä kirkasta päivää. Ja ne tekstiviestit ja sosiaaliset mediat.” Mummi pudistaa päätään. ”Ei kun ihan oikeasti lapsoseni, ei kai sinulla ole kännykkää?”. Elle vilkuilee kenkiään.
Epäilykset kohdistuvat tietysti ensin vääriin henkilöihin. Elle huomaa omaavansa myös erikoiskykyjä, joista on hyötyä salapoliisitehtävien lisäksi komeassa loppuhuipennuksessa myös sirkusestradilla.
Jonna Jylhä luo viehättävää pikkukaupunki- miljöötä. Tässä näkymä kirjaston portailta. Jylhän kuvitusta Sanna Sofia Vuoren lastenromaaniin Kaplamak (Tammi 2024). |
Jonna Jylhän kuvitus karrikoi ja liioittelee: ihmisillä on pitkät raajat ja näyttävät hiuspehkot ja vaatetus. Hahmojen ilmeikkyys perustuu usein eloisiin silmiin.
Jylhä (s. 1984) on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja opiskellut myös kasvatustieteteitä Oulun yliopistossa.
Hän on kuvittanut aiemmin Helsingin kaupunginmuseon työryhmän kirjoittaman lapsille suunnatun tietokuvakirjan Tarinoita ratikoista (Into 2022).
Jylhä (s. 1984) on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja opiskellut myös kasvatustieteteitä Oulun yliopistossa.
Hän on kuvittanut aiemmin Helsingin kaupunginmuseon työryhmän kirjoittaman lapsille suunnatun tietokuvakirjan Tarinoita ratikoista (Into 2022).
Sanna Sofia Vuori Vuori on tehnyt aiemmin kuvakirjoja taapero- ja leikki-ikäisille. Viime vuonna hän aloitti kaksikin uutta kuvakirjasarjaa: leikki-ikäisen tytön arjen harmituksista kertovan Mai-sarjan yhdessä kuvittaja Nadja Sarellin kanssa (Tammi) sekä kuvittaja Cara Nuutisen kanssa sarjan Omppu osaa (Otava), jossa taaperoikäinen lapsi oppii uusia taitoja.
Sanna Sofia Vuori työskentelee monipuolisesti lastenkulttuurin alueella.
Yksi hänen meriiteistään liittyy ruotsinkieliseen Estrids bokklubb - ja suomenkieliseen Lukuaika-verkko-ohjelmakonseptiin, jossa lapset haastattelevat pätevästi ja suvereenisti lastenkirjallisuuden tekijöitä.
Suosittelen lämpimästi etsiytymään Estridin kirjakerhon ääreen juuri nyt, kun eri tahoilla kannetaan huolta lastenkirjallisuuden niukasta mediahuomiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti