Nukkumatti kriisissä

Leila Saarivirta: Nukkumatin vastaisku, kuvittanut Pentti Otsamo, 93 sivua, Otava 2018. 

Heiki Vilep: Nukkumatin uudet höpöjutut, kuvittanut Priit Rea, 55 sivua, Lector 2017.

Heiki Vilep: Nukkumatin uusimmat höpöjutut, kuvittanut Heiki Ernits, 64 sivua, Lector 2017.

Unen laadusta ja määrästä ollaan nyt monella taholla huolestuneita. Niinpä ei pidä ällistellä tätäkään sattumaa, että nyt on tarjolla useampia Nukkumatista kertovia lastenkirjoja.

Leila Saarivirran ensimmäinen lastenromaani  Nukkumatin vastaisku haluaa kumota Nukkumatttiin liitettyjä kliseitä ja oletuksia.  

Ei, ei ja vielä kerran ei! Jopa tällainen rento kaveri hiiltyy kuullessaan kerta toisena jälkeen valheellista informaatiota itsestään. Minullako pieni nahkainen pussukka, josta ripottelen unihiekkaa lasten silmiin? Sininen nuttu ja valkea parta!?!

Nukkumatin salainen ase on unipyörre ja moottoroidut lenkkarit.  Sinisen nutun sijasta sillä on sähkönsiniset hiukset ja se pukeutuu yleensä huppariin ja collegehousuihin. 

Nukkumatti on huolissaan imagostaan. Sen mielestä on epäreilua, että Joulupukki on taas päihittänyt sen Huippuhahmot-kisassa, vaikka Joulupukin virkatyö keskittyy vain yhteen päivään vuodessa siinä missä Nukkumatti puurtaa joka yö. Nukkumattia paremmin ovat Me Fantastiset -lehden äänestyksessä pärjänneet myös Hammaskeiju, Tonttu Toljanteri, Pääsiäispupu, Pikachu, Saapasjalkakissa, Rölli ja Minecraft-pelin Steve. 

Kotitontutkin ovat jo älypuhelimen pauloissa. Pentti Otsamon
kuvitusta Leila Saarivirran tekstiin lastenromaanissa
Nukkumatin vastaisku (Otava 2018).  

Todennäköisesti sarjaksi laajentuvassa aloitusosassa Nukkumatti majailee rastatukkaisen ja ruskeaihoisen Louna-tytön kotona. Kun Louna saa itselleen "oikean" ystävän, Nukkumatin on aika jatkaa matkaansa uusien lasten luokse. 

Nukkumatilla on kaverina puikulaperunaa muistuttava keittiötonttu Pahkura, joka puhuu Lapin murretta. Ystävykset perustavat näkyvyytensä ja arvostuksensa parantamiseksi blogin ja ryhtyvät myös tubettamaan. Yhteistyö  Joulupukin kanssa edistää lopulta myös kaikkien työviihtyvyyttä ja hyvinvointia.

Nukkumatti on hyvin perillä kaikkien lapsiperheiden
vetkutuskierteestä. Pentti Otsamon kuvitusta Leila Saarivirran
tekstiin lastenromaaniin Nukkumatin vastaisku (Otava 2018).

Nukkumatin vastaisku on muodoltaan Veera Salmen Puluboi-kirjojen kaltainen säpälekoostettu lastenromani, josta löytyy juonen lomasta erilaisia listoja ja muuta höystemateriaalia. Aikuisten kummalliset tavat ja tottumukset ovat usein ilkamoinnin kohteena.  Pentti Otsamon humoristinen kuvitus peesaa kerrontaa. 

Kirja toimii parhaiten ääneenluettuna, sillä Pahkuran murre on työlästä luettavaa jopa siihen tottumattomalle aikuisellekin.

Pihin naisen elämää -blogia pitävä kirjallisuuslehti Lumoojan toimitussihteeri Leila Saarivirta on julkaissut aiemmin  Martta Kaukosen kanssa lifestyle-oppaan  Rikas elämä, parempaa arkea hidastamalla (Readme.fi 2015). 

Lector-kustannus on julkaissut kaksi jatko-osaa virolaisen kirjailija-runoilija Heiki Vilepin (s. 1960) Nukkumatin höpöjutuille (2013, suom. Tea Saarinen).  

Lector on vuonna 2013 perustettu pienkustantamo, joka kustantaa tietokirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, kaunokirjallisuutta ja ammattikirjallisuutta. Yksi kustantamon erityistavoitteista on lisätä virolaisen kirjallisuuden tarjontaa Suomessa.   

Itkupilli-Leenan lisänimen saaneella tytöllä on kiireiset vanhemmat,
jotka eivät huomaa lastaan lainkaan. Isä on aina nenä kiinni lehdessä
 ja äidillä on hoppua kotitöiden kanssa. Heiki Ernitsin kuvitusta Heiki Vilepin
tarinakokoelmaan Nukkumatin uudet höpöjutut (Lector 2017). 

Matilda-tytöllä on kiireiset vanhemmat, jotka eivät ennätä kertoa tytölleen iltasatuja. Kahdessa uudessa kokoelmassa on Nukkumatin Matildalle unisaduksi kertomia tarinoita, joissa on usein jokin opetus. 

Nukkumatti on mieltynyt erilaisiin sanontoihin ja sananlaskuihin. Vilepin kirjojen ilmeisin ansio on tarinoiden tasamittaisuudessa ja tutun turvallisessa kerronnassa. Ne sopivat siten hyvin juuri ennen nukkumaan menoa ääneen luettaviksi. 

Myös Vilepin Nukkumatti hyödyntää uusinta teknologiaa: sen älypuhelimessa on esimerkiksi lista nukutettavista lapsista.  Nukkumatti myös pohtii sosiaalisen median aiheuttamaa riippuvuutta.

Se kertoo innoissaan Matildalle älypuhelimen mahdollisuuksista, mutta on myös hieman hämmentynyt, jos kaikki menevät nettiin eivätkä enää tarvitse lainkaan nukutuspalveluita entiseen malliin. Matilda kuitenkin lupaa olla Nukkumatille uskollinen:

”Minä kyllä tarvitsen sinua, vaikka saisin joskus älypuhelimenkin, Matilda lohdutti. ”Oikeaa Nukkumattia ei voi korvata yhdelläkään Äly-Matilla.”

Nukkumatti tietää klassisen fantasiakirjallisuuden lymypaikat.
Vaatekaapista pääsee hissillä huimiin seikkailuihin. Heiki Ernitsin
kuvitusta Heiki Villepin tarinakokoelmaan Nukkumatin uusimmat
höpöjutut (Lector 2017). 

Tarinoissa vilahtelee Nukkumatin lisäksi muitakin särmikkäitä hahmoja, kuten pölykerä Hässäkäinen ja tähtimatkaaja Truutti. 

Virolainen arki vilahtelee pieninä nostoina, esimerkiksi mainintana Viron laulujuhlista. Priit Rean kuvituksessa Itkupilli-Leenan isä lukee kulttuurilehti Sirpiä ja Heiki Ernitsin kuvituksesta löytyy Keksijäkylän Lotta –pehmolelu. Ernits kuvitti myös Andrus Kivirähkin lastenromaanin Keksijäkylän Lotasta, ja Nukkumatin uusimpien höpöjuttujen kuvituksessa on monia Lotta-kirjasta tuttuja eläinhahmoja. 

Virolaisen lastenkirjakuvituksen anarkisitseen perinteeseen kuuluvat karikatyyriset hahmot ja aikuisten saattaminen monin tavoin koomiseen valoon.

Virossa ei taideta piitata yhtenäisestä sarja-asusta samaan tapaan kuin Suomessa. Kaikilla kolmella Vilepin Nukkumatti-kirjalla on nimittäin eri kuvittaja!