tiistai 27. maaliskuuta 2018

Huomiota lasten- ja nuortenkirjojen käännöksille







IBBY Finland on perustanut uuden lasten- ja nuortenkirjapalkinnon, joka jaettiin tänään ensimmäistä kertaa IBBY:n seminaarin yhteydessä Annantalolla Helsingissä.

Aarresaari-palkinnon sai suomentaja Raija Rintamäki suomennoksestaan Rose Lagercrantzin lastenromaaniin Onnentyttö Dunne (Kustannus-Mäkelä 2016). 


Perusteluissa Rintamäen suomennosta luonnehdittiin seuraavasti: 

Onnentyttö Dunne, sekä kirjasarjan muut osat, kertovat lämpimästi juuri koulutiensä aloittaneen Dunne-tytön elämästä iloineen ja suruineen. Kirjasarja on Rose Lagergrantzin ja kuvittaja Eva Erikssonin pitkän tiimityön taidonnäyte. Vaikka Dunne on menettänyt äitinsä ja vaikka moni asia jännittää häntä kovasti, hän on maailman onnellisin tyttö saadessaan vihdoin aloittaa koulun. 
Tarina on selkeä, mutta juonenkäänteiltään dynaaminen. On harhaluuloa kuvitella, että helppolukuisen, vähätekstisen lastenkirjan osaisi kääntää kuka tahansa. Mitä vähemmän kirjassa on tekstiä, sitä enemmän se kääntäjältään vaatii. Jokainen sana painaa enemmän.  
Käännöksessään Raija Rintamäki välittää pienillä sanoilla suuria tunteita. Tapa, jolla hän onnistuu tavoittamaan ekaluokkalaisen kielen ja mielen on sykähdyttävä. Sekä lapsen arkiset puuhat että lapsen filosofinen pohdinta on teoksessa käännetty lämpimällä, lasta aidosti ymmärtävällä tavalla. Näin käännöskirja tarjoaa pienelle lukijalle helpon samastumispinnan omaan arkeen ja omiin ajatuksiin.  
Käännös sopii hienosti myös Eva Erikssonin veikeän ja ilmaisuvoimaisen kuvituksen rinnalle. Tämä on tärkeää teoksessa, jossa niukkasanaisen tekstin huumori avautuu täysin vasta katsomalla kuvasta, mitä kulloinkin todella tapahtuu. Palkintoraati kiittää myös valinnasta säilyttää tarinan alkuperäiset nimet ja tapahtumapaikat. Näin kirja rikastuttaa suomalaislapsen maailmankuvaa.

Rintamäki on suomentanut Kustannus-Mäkelälle lukuisia kuvakirjoja sekä lastenromaaneja. 

Hän on kääntänyt myös useampia Merete Mazzarellan teoksia aikuisille.

Raati on tehnyt viisaan valinnan nostaessaan esiin ns. lasten käyttökirjallisuuden suomentajan.  Ei ole yhdentekevää, millaisin sanavalinnoin ja tekstin rytmityksin koukutetaan lapsia kirjallisuuden ja kielen ystäviksi. Sekä aikuisen ääneenlukema sekä aloittelevan lukijan teksti joutuu tavallista tarkempaan syyniin. Siksi kielen nyansseihin tulisikin aina ja poikkeuksetta  kiinnittää erityistä huomiota.  

Usein laadukas käännös huomataan vain silloin, kun käännettävä alkuteos on kaunokirjallisilta ansioiltaan ylivertainen tai kansainvälisillä markkinoilla erityisen menestynyt. 

Rose Lagercrantzin kirjat ovat kokoaan suurempia aarteita. Raija Rintamäki on onnistunut siirtämään niiden humaanin elämänasenteen ja lapsen arjen havainnoinnin vaivattomasti suomennokseensa. Lagercrantzin tekstissä rytmi ja dialogi ovat keskiössä, ja ne vaativat myös kääntäjältä herkkyyttä ja vaistoa niiden välittämiseen toiselle kielelle. 

”Hyvä kääntäjä on taitava tulkki, jota ilman moni ikimuistoinen lukuelämys jäisi kokematta”, raati summasi.  

Raati antoi myös tunnustusta Kustannus-Mäkelälle, joka on jo vuosikymmeniä kartuttanut lukutaidon eri vaiheisiin soveltuvaa käännöskirjatarjontaa lapsille.

"Juuri tällaisia käännöksiä kaivataan siinä taianomaisessa vaiheessa, kun lapsi vähitellen saa lukemastaan tolkun ja oppii tarinoiden mahdin" kiitti raati ja ehdotti myös, että kääntäjän nimi saataisiin kirjan kanteen kirjailijan ja kuvittajan rinnalle kääntäjän työn arvostuksen osoittajana.


Aarresaari-palkinnon lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa Tuomas Nevanlinnalle ja Eeva-Liisa Nyqvistille:  



Elukat (Arthouse 2017) on käännös, jota Roald Dahlin vannoutunut suomalainen fanikunta sai odottaa 34 vuotta. Kyseessä taisi olla teos, joka odotti oikeaa kääntäjää koko tämän ajan. Dahlin karmivan kutkuttavien runojen uudelleenriimittely ilmaisun raikkautta menettämättä vaatii taitavaa kielellä leikittelyä. Nevanlinna vastaa haasteeseen juuri sillä pontevuudella, jota häneltä saattoi odottaa hänen aiempien suomennostöidensä perusteella. Nevanlinnan kieli on kirjavaa, ilmaisuvoimasta ja ihastuttavan ällöttävää.  
Nevanlinna on päivittänyt Dahlin tekstin tähän päivään perustellusti. Siinä missä Dahlin tekstissä pilalle hemmoteltu pikkupoika vaatii väritelevisioita ja itsestään liikkuvia leluja, Nevanlinnan nykyajan räkänokka ruinaa leijulautoja ja pleikkoja.  
Runokääntäminen on käännöstyön koetinkivi. Tasapainotellessaan muodon ja sisällön välillä runokääntäjä joutuu usein turvautumaan puoliriimeihin, ymmärrettävästä syystä. Näitä ei kuitenkaan Nevanlinnan työstä löydy: riimit loistavat puhtaudellaan, ja ennen kaikkea yllättävyydellään. Elukat on kannesta kanteen selkäpiitä karmivan ihastuttava teos.   


Mahti (Jalava 2016) on palkitun ja kriitikoiden ylistämän Korpinkehät-trilogian päätösosa, jossa kohtaavat rakkaus ja kuolema, hyvä ja paha, sekä tuhon partaalla roikkuvat maailmat.
Tarinalle leimallisia piirteitä ovat pohjoisen mytologian yhdistäminen perinteisen eeppisen fantasian kerrontaan. Pettersenin trilogian edessä Eeva-Liisa Nyqvist kohtaa tehtävän, jollaiseen harva kääntäjä pääsee: kääntäessään hän luo suomenkielellä aivan uusia, kokonaisia maailmoja, joita kuvaavia sanoja ei suomesta vielä täysin löydy.  
Käännöstyössään Nyqvist välittää Pettersenin kerronnan kauneuden ja voiman, maailmojen tarkan ja yksityiskohtaisen kuvailun, sekä tarinan vaihtelevat tunnelmat. Pettersenin kerrontaa leimaa myös se, että hänen hahmonsa ovat monivivahteisempia kuin monissa muissa vastaavalle yleisölle suunnatuissa kirjasarjoissa. Trilogian päätösosassa päähenkilö Hirka-tyttö kasvaa kovapintaiseksi soturiksi, joka joutuu usein pohtimaan moraalisia valintojaan sekä oman persoonansa harmaansävyjä. Siinä missä useat nuortenkirjat ovat pursuavat ylitsevuotavaa rakkautta, Pettersen on luonut Hirkan ja hänen ihastuksensa välille herkkää, ailahtelevaa kemiaa. Nyqvist on käännöksessään säilyttänyt nämä kerronnan nyanssit.  
Eräs käännöstyötä leimaava piirre on ollut myös Pettersenin persoonallisen rytmin säilyttäminen: kertomusta rytmittävät usein yhden tai kahden sanan mittaiset virkkeet. Vaatii suurenmoista kielikorvaa muotoilla tällaiset virkkeet käännöksessä ytimekkäästi ilman, että luennan sujuvuus kärsii. Nyqvist saa tämänkin vaikuttamaan vaivattomalta. Hänen käännöstyötään leimaavat erityisesti terävät sananvalinnat, tekstin jäntevä rytmi ja kerronnan vaihtelevat sävyt.   



Kopiosto-varoista rahoitettavaa 3000 euron suuruista palkintoa tullaan jakamaan joka toinen vuosi.   

Palkinnon saajan valitsee IBBY Finlandin hallitus raadin ehdotuksen perusteella. 

Tänä vuonna valintaraatiin kuuluivat FM, Tampereen yliopiston käännöstyön opettaja Anne Ketola  Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton edustajana sekä   kirjastonhoitajat Marketta Könönen ja Tuija Mäki IBBY Finlandin edustajina. 




Onnittelut kaikille kolmelle suomentajalle Lastenkirjahyllystä. 

1 kommentti:

Raija R. kirjoitti...

Lämmin kiitos onnitteluista, rouva Huu! Ja kiitos upeasta blogistasi, teet tärkeää työtä lasten- ja nuortenkirjallisuuden saralla.