Lentävä matto. Kulttuurien kohtaamisia suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Näyttely Kansalliskirjaston Agrigola-huoneessa ja kahvilassa 15.5.–10.9.2011, os. Unioninkatu 36, Helsinki.Kansalliskirjastossa avautui eilen mielenkiintoinen näyttely Lentävä matto, Kulttuurien kohtaamisia suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kansalliskirjsto on koonnut näyttelyn yhteistyössä Suomen Nuorisokirjailijat ry:n kanssa.
Rouva Huu tutustui näyttelyyn eilen hieman ennen avajaisia ja kiirehti jääkiekkofanien juhlinnan alta Lukukeskukseen lasten kirjallisuuslehti Vinskin toimituskunnan kokoukseen.
Kirjanäyttely tarjoaa kiinnostavan aikamatkan suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden erilaisiin tapoihin kertoa vieraista maista, kansoista ja matkoista vieraaseen kulttuuriin. Oman aikansa monikulttuurisuuskasvatusta annettiin paljon lastenlehdissä, joista näyttelyssä on esillä Pääskysen vuosikertoja 1920-30-luvulta.
Tyttökirjallisuudessa romanttiset sankarittaret ovat matkustaneet uteliaina tutustumaan uuteen ja nauttineet esteettisesti oudoista näkymistä, muistettakoon vaikka Anni Swanin Sara ja Sarri matkustavat, vuodelta 1930. Sitä vastoin poikien seikkailukirjoissa sankarit ovat kohdanneet vaarallisia vihollisia ja todenneet ennakkoluulojensa vieraita kohtaan pitävän paikkaansa.
Jo yli sadan vuoden ajan vieraat kulttuurit ovat tarjonneet suomalaisessa lastenkirjallisuudesa väylän eksotiikkaan, herättäneet uteliaisuutta ja toimineet eräänlaisen fantasiaseikkailunkin näyttämöinä. Seikkailut toisessa kulttuurissa on koettu usein tervetulleena vaihteluna verrattuna pohjoisen usein ankeiksi miellettyihin maisemiin.
Erilaiset matkakertomukset kaukaisista maista olivat lastenlehtien suosittua materiaalia 1900-luvun alusta lähtien. Arvid Lydeckenin lastenlyriikassa Afrikan hottentotit, krokotiilit ja kirahvit muodistivat kiehtova eksoottisen tapahtumamiljöön, jota myöhemmät sukupolvet ovat tulkinneet myös avoimen rasistiseksi (esim. runot Musta Pepe, Lumipyry Afrikassa ja Neekerin lumi).
Aiemmin lasten- ja nuortenkirjallisuus edisti ennakkoluuloja ja epäluuloa vieraita kulttuureja ja kansoja kohtaan äärimmäisen karrikoinnin ja roiman liioittelunkin kautta. Nyttemmin eri kulttuurien välisiä kohtaamisia leimaa myönteinen uteliaisuus ja luontevuus, jossa eksoottisuus on arkipäiväistynyt mutkattomaksi kohtaamiseksi eri kansojen ja erilaisten ihmisten kesken. Valtaosa näyttelyn maahanmuuttajia käsittelevistä kirjoista onkin ilmestynyt 1990-luvulla ja 2000-luvulla.
Näyttelytyöryhmässä ovat olleet Suomen Nuorisokirjailijat ry:stä mukana Taina Haahti, Hannu Hirvonen, Marjut Hjelt, Kirsti Kuronen, Raili Mikkanen, Tuija Lehtinen, Ismo Loivamaa ja Terhi Rannela sekä kansalliskirjastosta kulttuurikoordinaattori Inkeri Pitkäranta, konservaattori Annele Holm-Louhelainen, kirjansitoja Leo Kovin, kulttuurisihteeri Sisko Vuorikari ja digitoija Kari Timonen.
Kansalliskirjaston kupolisalissa on myös näyttely suomalaisen sarjakuvan vaiheista – Rymyä, raikua ja ärräpäitä. Vuosisata suomalaista sarjakuvaa, joka jatkuu 15.10 asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti