Ystävyyden, vanhemmuuden ja vapauden ylistys

Astrid Lindgren: Ronja ryövärintytär. Kuvittanut Ilon Wikland. Suomentanut Tuula Taanila. 239 sivua. WSOY 1981. 26. painos 2007. Pokkariversio ilmestyy 2011.

Ronja ryövärintytär. Ryhmäteatterin esitys Hyvän omantunnon linnakkeessa Suomenlinnassa 27. elokuuta asti. Ensi-ilta 16.6.2011. Ohjaus Akse Pettersson. Päärooleissa Rosanna Kemppi (Ronja) ja Ylermi Rajamaa (Birk).
Muissa rooleissa Iina Kuustonen, Arttu Kapulainen, Sauli Suonpää, Annika Poijärvi, Heidi Kirves, Tommi Rantamäki, Kai Vaine ja Leo Honkonen.


 Musiikki Jukka Hannukainen ja Jussi Kärkkäinen. Lavastussunnittelu Janne Siltavuori. Maskeeraussuunnittelu Riikka Virtanen. Puvustussuunnittelu Anna Sinkkonen. Valaistussuunnittelu Tomi Tirranen
. Äänisuunnittelu Jussi Kärkkäinen. Esitystä suositellaan yli 7-vuotiaille. 










Rouva Huun kesämatka suuntautui äskettäin Helsinkiin ja matkan huipennuksena oli Ryhmäteatterin näytelmä Ronja ryövärintytär Suomenlinnassa.

Junamatkalla jo fiilistelin lukemalla Astrid Lindgrenin (1907–2001) Ronja ryövärintytärtä pitkälle yli puolen välin. Siitä oli hyvä solahtaa Ryhmäteatterin tulkintaan. Hyvän omantunnon linnakkeen katettu katsomo ja näyttämö muodostivat suojaisan sadunomaisen ja intiimin miljöön.

En tähän hätään ennättänyt kaivella arkistojani ja tarkistaa, millaiset olivat Lindgrenin omat tausta-aatokset Ronja ryövärintytärtä kirjoittaessaan. Väkivallan sekä henkisen ylivallan vastustaminen nousevat yhtä kaikki saturomaanin ja näytelmän keskeisiksi teemoiksi. Rosvoyhteisön keskinäinen lojaalius ja yhteishenki tulevat myös kauniisti esille.

Itselleni likeisimmäksi teemaksi kirjasta ja näytelmästä nousi kuitenkin monien ristiriitaistenkin tunteiden kyllästämä vanhemmuus – kuinka antaa lapselle riittävästi tilaa omaan kasvuun ja itsensä löytämiseen.



Näitä herkkiä tuntoja näytelmäkin onnistui aika-ajoin koskettavasti kuvaamaan. Kreeta Salmisen tilalla näytteli yhä Rosanna Kemppi, mutta tytär pongasi yleisön joukosta Salmisenkin, joka varmasti pian pääsee jalkavammansa parantumisen jälkeen jo loppukesän näytäntöihin.

Tänä vuonna Ronja ryövärintyttären ilmestymisestä tulee kuluneeksi 30 vuotta. Ryhmäteatterin näyttelijät ovat kaikki niin ikään kolmekymppisiä ja he ovat tehneet hellyydellä oman tulkintansa lapsuutensa rakkaasta lastenkirjasta.



Astrid Lindgrenin elämäntarinan yhteydessä ei aina muisteta, että hän teki kirjailijan työnsä ohella pitkän uran lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustannustoimittajana Raben & Sjögrenin kustantamossa vuodesta 1946 lähtien lähes neljännesvuosisadan ajan. Tässä puolipäiväisessä toimessaan hän jatkoi keskeytyksettä aina vuoteen 1970 asti.

Todennäköisesti nämä kaksi työtä – kirjailijana ja kustannustoimittajana – limittyivät siinä määrin hedelmällisesti toisiinsa, että Lindgrenin koki tämän kaksijakoisen työnsä mielekkääksi.

Veljeni, Leijonamieli ja Ronja ryövärintytär syntyivät vasta Lindgrenin eläkevuosina.

Lastenromaaneissaan Mio, poikani mio, Veljeni Leijonamieli ja Ronja Ryövärintytär Astrid Lindgren on hyödyntänyt pohjoismaista sankaritarustoa ja anglosaksisen fantasian aineksia. Lindgrenin fantasiaromaaneissa ei kuitenkaan ole pääosassa fantasiahahmoja, vaan tavallisia lapsia, jotka solahtavat kukin tavallaan satuun ja seikkailuun. Ryhmäteatterin puvustuksesta vastannut Anna Sinkkonen oli luonut hienoja hahmoja männiäisistä, kakkiaisista ja ajattarista.