torstai 20. maaliskuuta 2014

Yhtenäiskulttuurin läpäisemä matka maailman ympäri







Lotta Nieminen: Kävellen ympäri maailman. Elämän juhlaa yhdessä päivässä. Teksti Jenny Broom. Suomentanut Tiina Eskola. 23 sivua WSOY 2013.





Tässä taas yksi esimerkki siitä, kuinka suomalaiset designerit raivaavat näkyvyyttään myös maailmalla. Monen muun nuoren polven graafisen suunnittelijan – esim. Kasper Strömman ja Satu Kontinen – tavoin hiljattain  uutisotsikoissa näkynyt Lotta Nieminen on ryhtynyt monen muun hankkeensa kupeessa tekemään myös lastenkirjoja. 

New Yorkissa graafisena suunnittelijana työskentelevä Lotta Nieminen, 27, on  valittu amerikkalaisen Forbes-lehden listalle, jossa esitellään alle 30-vuotiaita oman alansa huippuja ja suunnannäyttäjiä. Nieminen on mukana Forbesin vuoden 2014 visuaaliseen taiteeseen ja tyyliin (arts & design) keskittyvällä listalla. 

Niemiseltä ilmestyi yhdessä Jenny Broomin kanssa viime syksynä brittiläisen Big Picture Press -kustantajan kautta kartonkinen lastenkirja Walk this world. A Celebration of life in a day,  joka on levinnyt jo seitsemään maahan. Kirja on julkaistu myös suomeksi nimellä Kävellen ympäri maailman.
Nieminen kertoo kuvakirjan synnystä toimittaja Kaisa Viljasen Helsingin Sanomiin tekemässä haastattelussa:
Aloitin kuvitusten tekemisen kollaasina, ja vähitellen työt alkoivat digitalisoitua. Halusin säilyttää teoksissa käsillä tekemisen fiiliksen.   

Niemisen kommentti todentaa taas kertaalleen sitä, kuinka tärkeää nykyisille nuoren polven kuvittajillekin on tehdä käsityötä muistuttavaa jälkeä –  digitaalisesta kuvitustekniikasta huolimatta!
Kirjan panoraama-aukeamilla seurataan aamusta myöhäiseen iltaan maailman suurkaupunkien vilinää. 
Aukeamilta löytyy monia kurkistusluukkuja, jotka antavat mahdollisuuden kurkistaa myös isojen rakennusten sisälle: taidegallerioihin, ravintoloihin, työpajoihin, metroon maan alle ja kaupunkilaisten asuntoihin. 


New Yorkin katunäkymään on mahdutettu paljon toimintaa: kuvan katsoja
voi aistia kiivassykkeisen suurkaupungin humusta  myös katusoittajan soitantaa
ja taksien tööttäystä. Lotta Niemisen kuvitusta Jenny Broomin tekstiin perustuvaan
kuvakirjaan Kävellen ympäri maailman, WSOY 2013. 


Itseoikeutetusti Nieminen aloittaa kiertomatkan nykyisestä kotikaupungistaan New Yorkista. 
Kutakin kaupunkia kuvataan kahdella riimitetyllä säeparilla,  esimerkiksi Roomasta kerrotaan englanninkielisessä laitoksessa tähän tapaan:

Sunny streets and tilting towers, 
waiters stop to map their brow. 
From the water, gondoliers 
greet me with a friendly ”Ciao!”

Ja tällainen on Tiina Eskolan suomennos:

Kuumat kadut ja kaltevat tornit, 
tarjoilijat ahkeroivat hikisin sormin. 
Gondolieeri huikkaa veneestään: ”Ciao!” 
Tyytyväinen katukissa vastaa: ”Mau!”


Italiaa kuvaavalle aukeamalle on yhdistetty palasia monesta maan keskeisestä
symbolista Pisan kaltevine torneineen ja Etnan tulivuorineen. Lotta Niemisen
kuvitusta Jenny Broomin tekstiin perustuvaan kuvakirjaan Kävellen ympäri maailman,
WSOY 2013. 

Big Picture Pressin julkaisemassa alkuteoksessa ei ole Helsinkiä mukana, mutta suomenkieliseen laitokseen on saatu oma suomalainen aukeama. Sieltä löytyy Helsingin suurkirkko, Kauppatorin ranta ja Helsingin rautatieasema. Niiden väliin on sijoitettu maalaisnäkymiä lehmineen, saunoineen ja tyyliteltyine heinäseipäineen. Luukkujen alta paljastuu mm. jääkiekkoilijoita ja joulupukki.
Suomea koskevan aukeaman teksti on – kotosuomalaisen lukijan näkökulmasta – aika lakoninen:

Näen vihreät niityt edessäni, 
vesi liplattaa vasten venettäni. 
Luonto kauneudellaan ihastuttaa 
ja kulkijan eteenpäin kelluttaa.


Suomen ja Helsingin näkymässä vihreä väri on keskiössä maailaisidylleineen ja
metsineen. Lotta Niemisen kuvitusta Jenny Broomin tekstiin perustuvaan kuvakirjaan
Kävellen ympäri maailman, WSOY 2013. 




Niemisen retrohenkinen kuvitustekniikka, geometrisesti sommitelluista rakenusblokeista koostetut kaupunkinäkymät, melko yhtenäinen väriskaala ja karakterisoidut hahmot vääristävät – tahtomattaankin – jokaisen kulttuurin ominaispiirteitä. 

Maailman suurkaupungit näyttävät yhtenäiskulttuurin läpäisemiltä, vaikka kirkkojen ja moskeijoiden kupolit tai asukkaiden ihonväri ja pukeutuminen kertovatkin paikallisväristä.


Tämä todentuu myös New Yorkin vilkasta yöelämää kuvaavalla päätösaukeamalla, jossa kerrotaan:

Walk this world – I left this morning, 
saw much more than I could name. 
Found that though you might look different, 
underneath we´re just the same.

Liikkeelle lähdin aamulla aikaisin, 
rikkaampana palasin illalla takaisin. 
Erilaiselta saattaa näyttää toinen, 
mutta hän onkin aivan samanmoinen.

Jokaisella aukeamalla on piilokuvan kaltaisesti kätketty mainoskyltteihin kunkin maan kielelle kirjoitettuja sanoja ja kirjan motto: kävellen maailman ympäri. 


Ranskalaisen Marc Boutavant´n viitisen vuotta sitten ilmestynyt Mokon matka maailman ympäri (Tammi 2008) antaa toisenlaisen näkökulman maailman matkailuun. 

Siinä painotus on eri maiden paikalliskulttuurilla ja kieleen liittyvillä ominaispiirteillä. Eri maiden aukeamilla tutustutaan myös paikalliseen faunaan ja elämäntapaan. 

Hauskat eläinhahmot ja sarjakuvamainen kerronta kiinnostavat lapsia. Kuriositeettina kiinnostavaa on se, että matka aloitetaan Suomen Lapista!



2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hm. Olenko ainoa, jonka mielestä suomenkieliset riimittelyt ovat aika kökköjä..? Ihan hämmästykseen asti?
t KirsiP

Rouva Huu kirjoitti...


Kirsi P.,

Harvoin kriitikolle tarjoutuu tilaisuus vertailla alkuteoksen ja suomennoksen nyansseja. Löysin kirjaston uutuushyllystä ensin englanninkielisen alkuteoksen, ja vasta sen jälkeen tilautin kirjan suomennoksen kustantajalta työkappaleeksi.

Olet aivan oikeassa, että tämän kirjan suomenkielinen riimittely ei ole kovin briljanttia. Ajattelin jättää kirja-arvion lukijallekin vähän oivallettavaa asettaessani pari runoa vierekkäin!

Runon kääntäminen on taitolaji ja sen nyanssit taitaa parhaiten itsekin lastenlyyrikkona kunnostautunut tekijä. Esimerkiksi Hannele Huovi ja Jukka Itkonen ovat kääntäneet useita runomuotoon kirjoitettuja kuvakirjatekstejä, joita on ilo lukea ääneen! Ja kannattaa muistaa, että moderni suomalainen lastenlyriikka sai kimmokkeensa Kirsi Kunnaksen saamasta käänöstehtävästä, brittiläisen nonsense-perinteen klassikosta Hanhiemon iloisesta lippaasta!