Kytkykauppaa vai omaehtoista löytämisen iloa?

Kuluvalla viikolla vietetään valtakunnallista lukuviikkoa. Lukukeskuksen koordinoiman lukuviikon teemana on tänä vuonna Monta tietä tarinaan.  

Lukuviikko 2016 kokoaa yhteen lukemisen monet muodot. Pelit, elokuvat, sarjakuvat ja sosiaalinen media toimivat nykyisin porttina lukemiseen ja omien suosikkikirjojen löytämiseen.  

Rouva Huu on noteerannut, että tällaiset uudenlaiset lukemaan innostamisen keinot lisääntyvät jatkuvasti suomalaisessakin lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.

Vuorovaikutteisuudesta ja elämyksellisyydestä on tullut trendikästä, ja tässä lukevien lasten ja nuorten asennekasvatuksessa lukuharrastukseen aiemmin liitetty intiimiys ja yksityisyys ovat jääneet takavasemmalle. 

Nähtäväksi jää, onko tällainen lukuharrastuksen joukkoistamisen yleistyminen kustantamoiden markkinointiosastojen ohimenevä paniikkireaktio lasten ja nuorten väheneväksi ounailtuun lukuharrastukseen vai piankin vakiintuva uusi ja tehokas toimintastrategia.

Pitäisikö siis jo puhua aivan uudesta modernista lasten- ja nuortenkirjaformaatista, jossa kohderyhmä halutaan ottaa entistä tasa-arvoisemmin mukaan jopa  kirjan suunnitteluun ja kirjoitusprosessiin sekä tarjota lukijalle myös myöhemmin lukukokemusta täydentäviä interaktiivisia elämyksiä? 

Kiinnostava on Bjørn Sortlandin kirjoittaman Kepler62-sarjan kakkososan, Lähtölaskennan, norjalainen markkinointi youtube-trailerilla, jossa päähenkilö Marie vloggaa suoraan tapahtumien ytimestä kirjan potentiaalisille lukijoile.

Nuortenkirjallisuuden interaktiivisina varhaisina pioneeriteoksina voi pitää Tuija Lehtisen nuortenromaania Sara@crazymail.com (Otava 1998), jossa punkkarityttö Sara surffailee luontevasti netissä ja löytää vertaistukea netin keskustelupalstoilta sekä Karo Hämäläisen & Tapani Baggen Juhan ja Olan nettikirjeenvaihtoon perustuvaa viisiosaista sarjaa (Tammi 2002-2007). 

Reijo Vahtokarin Peliin kadonnut poika (Otava 2004) sekä Ritva Toivolan aikamatkafantasiat Salaiset aikamatkat ja Arvaamaton aikamatka (Tammi 2003 ja 2005) ammensivat nekin tietokonepelien maailmasta samaan tapaan kuin Timo Parvelan & Bjørn Sortlandin viime vuonna alkanut Kepler62-sarja.

Tänä vuonna Suomessakin vieraillut skotlantilainen teinityttö Estelle Maskame (DIMILY - Rakastan; DIMILY - Kaipaan, Gummerus 2016) teki kirjallisen läpimurtonsa Wattpadiin kirjoittamillaan DIMILY-teksteillä, joita hän mainosti myös Twitterissä ja saavutti pian neljä miljoona lukijaa. Tässä vaiheessa kustantajakin kiinnostui ilmiöstä. 

Zoe Suggin Girl Online -nuortenromaani (WSOY 2016) kertoo Pennystä, joka kirjoittaa blogia. Brittiläinen Zoe Sugg on suosittu youtube-vloggaaja. Tällaiset osin pintaliitojulkisuudenkin mielikuvilla ratsastavat kirjamarkkinoinnin keinot kannustavat nuoria paitsi  unelmoimaan julkisuudesta myös toteuttamaan vastaavanlaisia menestystarinoita.  

Maskamen ja Suggin metodia on Suomessa toteuttanut jo aiemmin Aleksi Delikouras, joka loi Nörtti-ilmiön ensin youtube-videoilla ja vasta myöhemmin lanseerasi samasta sankarista kertovat Nörtti-kirjat (Otava 2012–2014).  

Ronja Salmen Ystäväni hevonen -brändi lanseerattiin alun perin Yleisradion Summeri-nuortenohjelman kautta alkaneena videoblogina, joka myöhemmin jatkui Yleisradion sivujen kautta linkitettynä Ystäväni hevonen -blogina. Salmi on myös aktiivinen Instagramissa.

Juuri ilmestynyt Paula Norosen Supermarsu-kirjasarjan uusi osa Supermarsu ja lasten valtakunta (Tammi 2016) levittäytyy sekin nettiin: yksi sarjan lapsipäähenkilöistä, Simo, ryhtyy pitämään vlogia, jonka luvataan olevan ”täynnä hulluttelua”. 

Eilen Porissa pidetyssä Taaperotarinoita ja riimikylpyjä -sanataideseminaarissa esiintynyt lastenkirjailija Veera Salmi kertoi Puluboi-kirjojen synnystä. Salmi käytti niin sanottua legolaatikkometodia testatessaan lasten mielenkiinnon kohteita ja kerronnan rakennetta. 

Salmen lukiessa ääneen  päiväkotiryhmälle Eduard Uspenskin Fedja-setää hän huomasi, että tietyissä kohdissa lapsien kiinnostus kuuntelemiseen herpaantui ja lapset valuivat muihin toimiin, mm. rakentamaan legoilla. 

Tässä vaiheessa Salmi haastatteli lapsia, minkälaisesta sisällöstä he itse pitäisivät heille luetuissa kirjoissa. Puluboin raakaversioita lapsille lukiessa hän sitten sijoitteli lasten toivomia ripulijuttuja ja mainoskatkoja kohtiin, joissa mielenkiinto olisi muuten lopahtanut. Myös Tatu Kokko (Rob McCool ja Krimin jalokivi, Icasos 2015) ja Ronja Salmi ovat kuunnelleet lukijoiden toiveita ja osallistaneet heitä mukaan nuortenromaanien käsikirjoituksen juonenkäänteiden suunnitteluun.

Kiinnostava ennakkomarkkinointitempaus järjestettiin alkuvuodesta Instagramissa myös esikoiskirjailija K. K. Alongin liittyen Kevätuhrit-nuortenromaaniin (Otava 2015) hyvissä ajoin ennen sen ilmestymistä. Instagramin kautta oli nimittäin mahdollisuus stailata itsestään yksi  romaanin päähenkilöistä. Voittajat pääsivät sitten kirjan lopulliseen kansikuvaan!

Julkisuushakuisen nuortenkirjamarkkinoinnin toista, pedagogisempaa laitaa edustaa Haamu Kustannuksen Haamukoulu-hanke.  Lukuviikolla avautuvat linkit Haamu Kustannuksen julkaisemiin lasten- ja nuortenkirjoihin suunniteltuihin Haamukoulu-opetuspaketteihin, jotka on asiasanoitettu ja teemoitettu eri oppiaineiden mukaan sekä kerrottu, mille luokkatasolle kukin opetuspaketti soveltuu.  

Opetuspakettien tehtävät eivät liity ainoastaan äidinkieleen vaan usein kirjojen lukemisen voi yhdistää melkeinpä mihin tahansa muuhunkin oppiaineiseen, kuten biologiaan, maantietoon, uskontoon, ilmaisutaitoon, kuvataitoon, historiaan, liikuntaan, terveystietoon tai käsityöhön.

Paketteihin liittyy oheismateriaaleja, kuten kirjatrailereita tai opetusta tukevia pelejä. Oman Haamukoulun tuotoksia voi viedä ja katsoa muiden töitä #haamukoulu -tunnuksella sosiaalisen median kanavilla. Haamukoululaisten tehtäviä esitellään myös Haamu Kustannuksen omilla Instagram-, Facebook- ja YouTube-kanavilla.

YouTubesta löytyy jo  lyhyitä videoklippejä, joilla oppilaat lukevat ja esittelevät oman ideansa Kirjoita oma kummitusjuttu -tehtävään tai haastattelevat kirjailijavierasta. Instagramissa puolestaan on esillä oppilaiden töitä tehtävään Tee oma kauhukirjan kansi. Tehtäväpaketit on laatinut äidinkielenopettaja  Jaana Ala-Huissi, joka on omassa opetuksessaan erikoistunut draamakasvatukseen ja suomi vieraana kielenä -opetukseen.

Toivon mukaan Haamu Kustannuksen kaltainen toiminta tulee lisääntymään; vasitenkin, kun uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan kokonaisvaltaista oppimista!

Ilmiönä mielenkiintoinen on myös parin viime kuukauden aikana kiitettävästi eri medioissa julkisuutta saanut, sosiaaliseen median eri alustoille levittäytynyt Mikko Toiviaisen #pojatkin lukee -kampanja.

Eri medioissa on viime aikoina huolestuttu aikuisten netti-etiketistä. Aihe oli viimeksi tänään esillä myös Helsingin Sanomissa.

Rouva Huu toivoisi sosiaalisen median ja netin karikoiden päätyvän myös nykyistä enemmän nuortenromaaneihin. Tästä aiheesta tulee heti mieleen kaksi mainiota teosta, Marja-Leena Lempisen Punainen lumme (WSOY 2008) ja Laura Lähteenmäen kevään uutuus  Nutcase (WSOY 2016), johon rouva Huu palaa myöhemmin uudelleen.