Saunassa ruotsinsuomalaisista tehdään suomalaisia

Päivi Hällström & Leila Gullblom: Resan till Finland/ Matka Suomeen, 48 sivua, Solrosens Förlag 2015.

Kaksikielinen kuvakirja Resan till Finland/ Matka Suomeen on takakantensa perusteella tehty auttamaan vanhempia ruotsinsuomalaisia muistamaan entisiä aikoja. Kirjan avulla halutaan myös kannustaa ruotsinsuomalaisia lapsia keskustelemaan omasta kulttuuritaustastaan.  Tällä kirjalla on siis kaksi kohderyhmää, lapset ja monen ikäiset aikuiset.

Heikki Himmeli on 8-vuotias tukholmalaispoika, joka käy kesälomamatkalla tervehtimässä isänsä isovanhempia Suomessa. Aluksi kerrotaan perheen kolmen lapsen näkökulmasta jännittävästä matkasta ”Suomenlaivalla” .

Suomenlaiva oli suuri kuin Himmelin kirkonkylä. Keskellä laivaa oli leveä kauppakatu. Se voi olla hyvin vaarallinen oleskelupaikka pienille lapsille. – –

Heikillä on mielikuvitusystävä Riku.

Ukki odotteli meitä rautatieasemalla. Hän sanoi: ”Tervetuloa!” ja halasi kaikkia. Riku kuunteli aikuisten puhetta ja ajatteli että kyllä se suomi on vaikea kieli! Hänen mielestään suomea puhuttiin hyvin kovalla äänellä ja kirjaimet heittelehtivät sinne tänne. Heikki ymmärsi ukkia kun tämä sanoi: ”Haloo, haloo! Joo, ne tuli jo. Laita vaan ruoka jo hellalle lämpiämään!”

Tekstit kulkevat kautta kirjan kahdella kielellä, aukeaman vasemmalla
puolella ruotsin- ja oikealla suomenkielellä. Leila Gullblomin kuvitusta
Päivi Hällströmin tekstiin kirjassa Resan till Finland / 
Matka Suomeen (Solrosens Förlag 2015). 

Suomalaiseen kesäidylliin kuuluvat kalakukko, kalan savustus, saunavihdan teko ja tietysti saunominen. Ukki vakuuttaa, että ”saunassa meistä ruotsinsuomalaisista tehdään kunnon suomalaisia.” Kirkossakin käydään ja sankarihaudalla ja kyläjuhlissa. Paluumatkalla tanssitaan vielä tangoa ja lauletaan karaokea.

Päivi Hällströmin tekstissä on nostalgiaa ja Suomi-kliseitä, joita Leila Gullblomin värikynää ja vesiväriä yhdistävä amatöörimäinen, selkeään esittämiseen keskittyvä kuvitus vahvistaa vielä entisestään.

Hällström (s. 1947) on työskennellyt lastentarhanopettajana ja lastentarhanopettajien kouluttajana Mälardalenin korkeakoulussa.

Paluumatkalla ennen Ruotsiin lähtöä herkistellään vielä tangon tahdissa! Leila Gullblomin kuvitusta Päivi Hällströmin tekstiin kirjassa Resan till Finland /
Matka Suomeen (Solrosens Förlag 2015). 

Suomenkielisen tekstin tavutuksessa on harmillista horjuntaa.

Siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin kasvoi toisen maailmansodan jälkeen, ja kiivaimmillaan muuttoliike oli 1960–70-lukujen taitteessa. Suomesta lähdettiin Ruotsiin työn ja paremman toimeentulon toivossa.

Suomalaisissa lasten- ja nuortenkirjoissa Ruotsin siirtolaisuus on näkynyt eritoten 1970-luvulla.

Antti Jalava kirjoitti nuortenromaanin Jag har inte bett att få  komma (Bonniers 1976, suom. Kukaan ei kysynyt minulta, Finn-kirja 1978). Jo ennen Jalavan suomennosta ilmestyi Erkki Suomelan Muu maa mustikka (Gummerus 1976). Kuvakirjoista edelleen ajankohtainen ja kiinnostava on Camilla Mickwitzin Jason muuttaa maasta (Weilin+Göös 1978).

Uudempaa, sukupolvelta toiselle periytyvää siirtolaiskokemusta löytyy Susanna Alakosken lastenromaanista Päivän Harri (Schildts & Söderströms 2012), joka on arvosteltu Lastenkirjahyllyssä.