Heikki Niska: Lystisaaren kesä, kuvittanut Hannamari Ruohonen, 64 sivua, S & S 2017.
Kotimaisten lastenkirjojen rakastetuin vuodenaika on eittämättä kesä.
Toisaalta suomalaisen
kuvakirjallisuuden yksi tärkein vientivaltti maailmalla on edelleen talviset,
runsaslumiset maisemat.
Tänään suven ja runon
päivänä luetaan tietysti kesäaiheisia lastenrunoja.
Heikki Niska tunnetaan
sekä aikuisten- että lastenlyyrikkona.
Lapsille hän kirjoittaa tiukkaan sidottua loppusointua, mistä
syntyy hiukan vanhanaikainen ja nostalginen klangi.
 |
| Ville jekuttaa välillä siskoaan, mutta sopu säilyy silti. Hannamari Ruohosen kuvitusta Heikki Niskan runoihin kokoelmassa Lystisaaren kesä (S & S 2017). |
Ville ja Siiri viettävät koko kesän mummolan Lystisaarella. Saaren
miljöö eläimineen ja kasveineen, suloinen joutenolo ja asioiden ihmettely
antavat kokoelmalle seesteiset kehykset.
Lasten aistit ovat
herkkinä ja saarella leijailee sadunomainen tuntu: he näkevät näkkejä ja
vedenneitojakin.
Välillä leikitään ihan
perinteisiä kesäleikkejä, kuten runossa Loistokaupat:
– – Siiri näyttää marjaheinää.
Ville sanoo: Se on timanttikoru.
Saat sen eurolla, ei tule poru.
 | |||
| Unen ja valveen rajalla näkee metsän ihmeitä. Hannamari Ruohosen kuvitusta Heikki Niskan runoihin kokoelmassa Lystisaaren kesä (S & S 2017). |
Vähitellen kesä kallistuu syksyyn ja Lystisaarelle on sanottava hyvästit.
Syyssaari
Laiturilla on sumua
ja askelten kumua.
Mummo sanoo: Meitä halatkaa
ja jouluksi palatkaa!
Kipin kapin kohti laivaa,
pieni ikävä jo vaivaa.
Vaarin olalla on orava,
sekin meille huiskuttaa.
Hannamari Ruohosen kuvitus
on mustavalkoista selkeää viivapiirrosta.
Kansikuvan
puuvärikuvitus vihjaa, että kuvia on lupa värittää.
Välillä
runoistakin tulee vihjeitä väritykseen, kun kuvaillaan aurinkoa keltaisena pallona ja
simpukan helmen punaisuutta.
Toki runokirjan voi värittää myös mielikuvissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti