Eero Perunka: Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus. 345 sivua. SKS 2020.
Eero Perungan tuhti tietokirja joulupukin historiasta alkaa 1700 vuoden takaa.
Rooman valtakuntaan kuuluneessa Pataran kaupungissa syntyi arviolta 270 vuotta jälkeen ajanlaskun alkamisen Nikolaus-niminen poika, jonka erityiset ominaisuudet huomattiin pian ja hänet nostettiin sittemmin pyhimykseksi.
Perusteellisesti ja silti eloisasti Perunka kartoittaa nyttemmin punanuttuisena kausityön- ja hyväntekijänä tunnetun joulun lähettilään historiallisia juuria.
 |
| Pyhän Nikolauksen hahmo on muuntunut ajan kuluessa punanuttuiseksi joulupukiksi, jonka ikonisen hahmon loi 1930-luvulla Yhdysvalloissa Haddon Sundblom. Hänellä oli vanhempien puolelta juuret Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Kuvitusta Eero Perungan tietokirjaan Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus (SKS 2020). |
Perunka on rovanniemeläinen poromies, metsuri, kelorakentaja ja Turun yliopiston projektitutkija yleisen historian ja kulttuurihistorian oppiaineessa.
Ehkä tämän poikkeuksellisen laajan monitoimijuudenkin nimissä hän ottaa toisinaan vapauksia yhdistellä eri aikakausien ilmaisuja aiheuttaen lukijassa näin pientä rykimistä:
--- Sydänkeskiajalla Pyhän Nikolaus -kultille kasvoi vankka jalansija kirkon tapakulttuurissa, ja vuonna 1087 tapahtunutta reliikkien ryöstöä Myrnassa voi pitää eräänlaisena huipentumana tälle hypelle. ------- Muiden eurooppalaisten sotiessa ainoaksi oikeaksi kokemansa uskon puolesta olivat hollantilaisten bisnesverkostot 1600-luvulla levittäytyneet kaikkiin ilmansuuntiin. ----
Kiinnostavin esimerkein Perunka havainnollistaa joulupukin hahmon vähittäistä kotiutumista 1800-luvun kirjallisuuteen ja vähin erin myös lastenkirjallisuuteen.
Suomessa Zacharias Topelius on inhimillistänyt joulupukin olemusta samaan tapaan kuin vaikkapa Charles Dickens Englannissa.
Perungan tyyliin kuuluu tietty mielivaltainen poukkoilevuus: harppauksia ajassa tehdään vuosikymmenten ja -satojen välillä, vaikkapa kun yht´äkkiä analysoidaan Markus-sedän eli Yleisradion pitkäaikaisen radiotoimittajan Markus Raution merkitystä suomalaiselle joulupukkimyytille sekä Niilo Tarvajärven ponnisteluja viedä Suomen Lappi ja joulupukki koko maailman tietoisuuteen.
 |
| Rudolf Koivun kuvituksia Joulupukki-lehteen 1920-luvulta. Kuvitusta Eero Perungan tietokirjaan Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus (SKS 2020). |
Perungan tutkimusmateriaali on ollut arvattavasti valtaisa.
Hän perustelee lukuisia "sivuttaisliikkeitään" ja monitieteistä lähestymistapaansa aineiston laajuudella ja ulokkeisuudella.
Työkaluja hän on hakenut muun muassa kulttuurihistoriasta, länsimaisesta filosofiasta, antropologiasta sekä kirjallisuuden- ja taiteentutkimuksesta.
 |
| Nostalgiaa löytyy myös valokuvakuvituksesta. Kuvitusta Eero Perungan tietokirjaan Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus (SKS 2020). |
Tuhdin opuksen äärellä mietin, olisiko Perunka voinut suitsia valtavaa aineistoaan ja tiivistää tietämystään lukijan kannalta ystävällisempään formaattiin eli kirjoittaa kulttuurihistoriallisia esseitä joulupukin olemuksen ja idean muuttumisesta vuosituhansien aikana.
Kuvaliitteissä hyödynnetään historiallista kuva-aineistoa, suomalaisten joululehtien kansikuvia ja valokuvia.
Lisää kirjoja Joulupukin historiasta:
Mervi Koski: Joulupukin kirja. Kaikki mitä haluat tietää joulupukista. Kuv. Mika Kolehmainen. Karisto 2011
Paula Havaste: Joulupukin tarina, kuv. Riikka Jäntti, Gummerus 2006
Sinikka Salokorpi: Joulupukin tarina, Otava 1996
Tauno Karilas: Erään joulupukin tarina eli kitlin miehen ihmeelliset vaiheet, Suomen Kirja 1943
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti