 |
| Grafiikan vedos Juri Ljukshin. |
Päättyvän vuoden kotimaisessa lasten- ja nuortenkirjatarjonnassa on näkemykseni mukaan pelattu varman päälle.
Rohkeiden alueenvaltausten tai omaäänisten esikoistekijöiden sijasta on kustannettu paljon lasten ja nuorten suosimien tubettajien fanikirjoja ja sarjojen jatko-osia.
Julkisuudesta tutut tekijät, näyttelijä Jani Toivola (Poika ja hame, kuv. Saara Obele, Otava) ja laulaja-lauluntekijä Edu Kettunen (Elppu matkalla kotiin, Minerva), ovat julkaisseet ensimmäiset lastenkirjansa.
Bloggari Susanna Silvander-Rosti on aloittanut uuden Sulo ja Elsi -sarjan (Otava) ja muusikko-näyttleijä ja mediapersoona Cristal Snow jatkaa viime vuonna aloittamaansa Penni Pähkinäsydän -sarjaa (Tammi, kuv. Kati Vuorento). Hyvinvointivalmentaja, bloggari Maria Nordin on kirjoittanut meditatiivisen satukirjan Taikamatka (Viisas elämä).
Moniarvoisuuden korostaminen – joko luontevana osana lasten tai nuorten arkea tai hivenen ohjelmallisemmin koko teoksen läpäisevänä pääteemana – nousee selvästi yhdeksi vuoden 2021 kotimaisen lasten- ja nuortenkirjatarjonnan kantavaksi keskusaiheeksi.
Seksuaalisuuden moninaisuus näkyy erityisesti nuortenkirjoissa: Dess Terentjevan säeromaanissa Ihana (WSOY) ja J. S. Meresmaan säeromaanissa Khimaira (Myllylahti). Kummassakin kerrotaan myös monikulttuurisista perheistä.
Liisa Kallion kuvakirja Jokainen (Etana Editions) kertoo jo nimellään tärkeän viestin: jokainen on tärkeä ja meitä on moneksi. Kuvakirja on onnistunut sekoitus retrotyyliä ja modernia rosoisuutta ja raikkautta. Kirjalle on helppo povata myös kansainvälistä menestystä.
Perheen kuvaus oli jo viime vuonna näkyvästi lasten- ja nuortekirjoissa esillä, ja uusia tulokulmia on löytynyt uusiinkin kirjoihin: Tittamari Marttisen ja Johanna Ilanderin Bonussisko-kuvakirja (Mäkelä) kertoo kahden äidin uusperheestä. Ruotsalaisen Oskar Kroonin ja suomenruotsalaisen Jenny Lucanderin Fakta om pappor (Förlaget) antaa arvon isien arkiselle uurastukselle ja Katarina von Numers-Ekmanin & Lotta Forsin En underbar mamma (Schildts & Söderströms) keskittyy äitien ja tyttärien tunnesuhteisiin.
Edellisvuosien tapaan tänäkin vuonna on kannettu huolta lasten ja nuorten vähentyneestä vapaa-ajan lukemisesta.
Valitettavasti nämä ponnistelut eivät mielestäni vieläkään näy konkreettisina tekoina kirjojen typografiassa.
Selkeä, riittävän iso kirjasintyyppi ja väljä taitto helpottaisivat olennaisesti mekaanista lukemista.
* * * * * *
Lastenkirjahylly nostaa perinteiselle Finlandia-varjolistalleen kuusi taidokasta kerrontaa ja ilmeikästä tai omaperäistä kuvitusta sisältävää kotimaista lasten- ja nuortenkirjaa.
Kaikki kuusi kirjaa reagoivat valppaasti ympäröivään todellisuuteen, mutta ajankohtaisia teemoja paljon tärkeämmäksi niissä nousee silti hyvän, vetävän, puhuttelevan ja säkenöivän tarinan kertomisen ilo.
Mustan kuun majatalo sekoittaa suvereenisti vanhaa ja uutta: siinä on aineksia suomalaisesta kansanperinteestä ja maailman mytologioista.
Fantasiakirjallisuuden perusrakennuspalikoiden (hyvän ja pahan kamppailun, keskushenkilön taikavoimien löytymisen) päälle Niemelä on punonut tarinaan freesillä tavalla luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja yhdenvertaisuuden teemoja.
Arvio julkaistu Lastenkirjahyllyssä.
Kiinnostavia ajankohtaisia teemoja vaivattomasti yhdistävä säeromaani työstää perinteisen nuortenromaanin vakioaihelmia – itsenäistymistä, perhettä ja ensirakkautta.
Säeromaanin formaatti toimii viestin viejänä hyvin. Parhaimmillaan se voi innostaa nuoria tarttumaan muihinkin lajityypin teoksiin.
Salmen säeromaani on arvioitu Lastenkirjahyllyssä heinäkuussa.
Mutta te ette ole äiti, suom. Katri Tapola, Etana Editions.
Frank Furun ja Linda Bondestamin kuvakirja on aiheensa puolesta todellinen lastenkulttuuriteko, mutta se on erityinen myös intensiivisen kuvituksensa ja niukan, mutta ehkä juuri siksi niin äärimmäisen ilmaisuvoimaisen tekstinsä ansiosta.
Kuvakirjan tapa kuvata ulkopuolle jäämisen tuntoja on pakolaislasten lisäksi tuttua kaikille lapsille.
Kuvakirja on arvioitu Lastenkirjahyllyssä.
Myrrys yhdistää jouhevasti klassisen eräseikkailun aineksia ja nuoren päähenkilön oman elämänpolun löytymiseen liittyvää etsikkoaikaa.
Romaanin voi lukea myös ajankohtaisena kannanottona moniarvoisuuden puolesta. Koskemattoman jylhän erämaaluonnon kuvaus on romaanissa vertaansa vailla.
Myrrys on arvioitu Lastenkirjahyllyssä syyskuussa.
Kaisa Happosen sadut ihmettelevät asioita yhdessä lapsen kanssa.
Anne Vaskon kuvitus on samanaikaisesti jylhää ja tavattoman herkkää. Näiden satujen äärellä ei ole kiire minnekään.
Satukuvakirja on arvioitu Lastenkirjahyllyssä lokakuussa.
Lastenlyriikka on ammentanut aiheensa luonnosta ja maaseudulta, mutta Kaupunki kukaties näyttää, että kaupungillakin svengaa.
Krutsin ja Ikonen tekevät molemmat töitä myös sanataideopettajina, ja tämä luo varmasti kirjan tunnelmaankin aivan erityistä letkeyttä.
Runokuvakirja on arvioitu Lastenkirjahyllyssä toukokuussa.
Kirjasäätiön jakaman Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -palkinnon ehdokkaat julkistetaan keskiviikkona.
Esivalintaraadissa ovat mukana elokuva- ja tv-alan asiantuntija Petri Kemppinen (pj.) sekä kirjastoalan asiantuntija Päivi Jokitalo ja kehittämispäällikkö Emmi Jäkkö.
Lopullisen valinnan ehdokkaista tekee futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti