Mitä lapset ja nuoret Suomessa oikeasti mahtavat lukea?

  

Kirjakauppaliitto julkaisi eilen perinteisen Mitä Suomi lukee -kirjalistansa tammikuun kirjamyynnistä. 

Tilastot perustuvat kirjakauppojen myyntilukuihin kivijalka- ja verkkokaupoissa, lukuaikapalveluiden kuunnelluimpiin ja luetuimpiin kirjoihin sekä Lehtipisteen ja markettien myyntiin.  

Tammikuun lista herättää lasten- ja nuortenkirjojen osalta monia kysymyksiä.

Eniten myyty kirja (kaikissa formaateissa, mukaan lukien siis painettujen lasten-, nuorten- ja aikuistenkirjojen lisäksi ääni- ja e-kirjat) oli Carl-Johan Forssén Ehrlinin Kani joka tahtoi nukahtaa (Otava 2015, suom. Ulla Lempinen). 

Neljännelle sijalle ylsi Pipsa Possun 5 minuutin iltasadut (Otava 2022, suom. Suvi Karhu) ja kuudennelle sijalle Forssén Ehrlinin Traktori joka tahtoi nukahtaa (Otava 2020, suom. Ulla Lempinen). 

Seitsemäntenä on Rachel Renée Russellin varhaisnuortenkirja Nolo elämäni: Olisinpa kuninkaallinen (WSOY 2023, suom. Jani Bohm). 

Onkohan tämä kirja saanut vetoapua myös prinssi Williamin muistelmista? 

Kymmenneneksi myydyin kirja listalla on Norsu, joka tahtoi nukahtaa, 11:ntenä Paula Norosen ja Minna Kivelän Täysin hulluja satuja ja  12:ntena Ryhmä Hau: Hyvää yötä, pentupoppoo.

Sijoilta 13–20 löytyy vielä viisi lapsille suunnattua teosta: kaksi Vitsipitsaa, Ryhmä Hauta, Hulluja satuja sekä Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä ja lapsenvahti.

Lasten- ja nuortenkirjojen äänikirjamyyntiä hallitsee niin ikään nukahtamaan haluava kani. 

Saman kategorian e-kirjoista myydyin oli Paula Norosen Yökoulun pieni kauhusanakirja (Tammi 2019).

Nukahtamisvaikeuksista kärsivät kanit, traktorit ja norsut ovat olleet kärkisijoilla Kirjakauppaliiton listoilla muistini mukaan koko koronapandemian ajan.

Lähestyvien vaalienkin kannalta olisi voinut olla fiksua nostaa keskeiseksi vaaliteemaksi riittävän unen merkitys yleiselle hyvinvoinnille. 

Teemaa voisi vallan hyvin ajaa Hyvin nukkuvien puolue!

Carl Johan Forsséll Ehrlinin konseptiin ovat käsittääkseni jääneet koukkuun ennen muuta huonosti eri syistä nukkuvat aikuiset. 

 

Painettujen lasten- ja nuortenkirjojen myynnissä kärkisijalla on Taina Sainion ja Nina Sajaniemen tietokuvakirja Nestori Neuroni ja hämmästyttävät aivot (PS-kustannus).

Kustantajan sivuilla on varsin laajat näytesivut kirjasta. 

Tampereen Piki-kirjastoista kaikki kirjat ovat lainassa, joten käsitykseni kirjan sisällöstä perustuu näytesivuihin.

 

Nestori Neuroni on tyypillinen erikoiskustantamon julkaisema ja alan erikoisasiantuntijoiden toteuttama kotimainen tietokuvakirja: se yhdistää kokemusasiantuntemuksen, tieteellisen tiedon ja sisältö paketoidaan amatöörimäisellä kuvituksella. 

 

Taina Sainio on kolmen tyttären äiti, kokenut varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän työskentelee terveys- ja hyvinvointitaitojen sekä varhaiskasvatuksen kehittämisen parissa.

Nina Sajaniemi on kasvatustieteen professori ja kehitysneuropsykologian dosentti. Hän painottaa tutkimuksissaan ja opetuksessaan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen välisiä yhteyksiä. Kirjan on kuvittanut erityisopettaja Inka Niska.

 

Kirjaa markkinoidaan mm. Opettajien Tietopalvelun kautta. 

Sitä suositellaan varhais- ja alkuopetukseen ja kotona yhdessä vanhempien kanssa luettavaksi. Kirjassa on myös aikuisille suunnattu tieto-osuus.

 

Onko kirja saanut vetoapua aikuisten kiinnostuksesta uusinta aivotutkimusta kohtaan? Tunnekasvatukseen liittyvät lastenkirjat ovat olleet jo pitkään suosittuja. 

Olisi kiinnostavaa tutkia, lepääkö näiden kirjojen suosio lähinnä jälkeläistensä tunnetaidoista huolestuneiden vanhempien varassa vai onko kirjoilla oikeasti vetovoimaa myös lasten keskuudessa. 

 

Onko Nestori Neuroni -kirjan kohdalla kyse joulun kirjamyynnin hiljentymisen jälkeisestä onnenkantamoisesta, nopeasti ohimenevästä ostopiikistä?

 

Minkäsuuruisilla nimekemäärillä ostetuimpien lasten- ja nuortenkirjojen listan kärkisijalle ylipäätään päästään?