Jyväskylän kirjamessuilla on hetki sitten julkistettu ehdokkaat Arvid Lydecken- ja Topelius-palkinnoille.
Arvid Lydecken-palkinnon ehdokkaiksi on nimetty viisi teosta:
Esikoululainen Nemo on kutsuttu kaverisynttäreille. Mitä antaa Stellalle lahjaksi, kun kaikki rahat menevät lahjapaperiin eikä äidistä ole apua? Nemo keksii tehdä tyhjästä rahapussista huolisyöpön, sellaisen minne voi kätkeä paperille kirjoitetut huolet. Äidilläkin on sellainen, joskin isomman kokoinen.
Huolisyöppö on lämminhenkinen kertomus lapsen kekseliäisyydestä hankalassa tilanteessa. Aikuisen ja lapsen huolet ovat eri tasolla, mutta Nemolla on ratkaisuja molempiin. Eikä hän ole yksin, sillä lähellä on myötätuntoisia aikuisia. Kirjassa työstetään vaikeita asioita, mutta mukana on iloa pienistä asioista sekä toiveikkuutta. Raadissa havaittiin, että lapset halusivat lukemisen jälkeen tehdä omia huolisyöppöjä tai huolinalleja.
Tommo kuuluu animaagiheimoon, ja 12-vuotiaana hänen on aika vastaanottaa oma eläinhahmonsa, aavikkoilves eli karakali. Ennen kuin Tommo saa eläimen voimat hallintaansa, hän joutuu uusine ystävineen seikkailuun. Heidän on pysäytettävä vallanhimoinen, sääntöjä rikkova ja väkivaltaa kaihtamaton villikoirahahmoinen heimo.
Karakalin voima on jännittävä, nopeatempoinen seikkailu, jonka sankari ei ole macho vaan itsestään epävarma nuorukainen. Selviytyminen vaatii ennakkoluulojen voittamista ja epävarmuuden selättämistä. Heimojen tulevaisuus riippuu kolmesta nuoresta, siitä että he yhdistävät hyvät ominaisuutensa ja luottavat toisiinsa. Tärkeää on toisen arvon tunnustaminen, riippumatta siitä mihin heimoon hän kuuluu ja onko hänellä eläinhahmoa vai ei.
Kettu haluaa lähteä mustikkametsään, mutta mustikat ovat poissa. Osa metsästä on poissa. Mitä hänen metsälleen on tapahtunut? Yhdessä yökkösen kanssa kettu lähtee selvittämään, mistä on kyse.
Matka ikimetsän sydämeen on kaunis kertomus luonnon monimuotoisuudesta, kiertokulusta ja korvaamattomuudesta. Se muistuttaa, että pienikin on tärkeää ja luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tarinan lopussa kettu ja yökkönen huomaavat metsän kasvavan uudelleen, ei samanlaisena mutta jonkinlaisena. Kettu ymmärtää, ettei metsä ole minun vaan meidän, kaikkien yhteinen.
Salapoliisikirjoja rakastava 11-vuotias Olivia asuu Koreilevan Kurjen tyttökoulussa. Hän on yksinäinen ja muiden hyljeksimä. Kun koulussa tapahtuu murha, sitä tulee selvittämään pöyhkeilevä Isac Icarus. Olivia huomaa heti, että julkkisetsivä on enemmän puhetta kuin oikeita tekoja, ja päättää auttaa tätä. Eli siis selvittää tapauksen itse.
Mintun makuinen murha on nuoremmille lukijoille sovellettu klassinen murhamysteeri, jossa tarinan lomaan on ujutettu tunnettuja dekkareita. Tarina on perinteiseen salapoliisiromaaniin verrattuna kepeä, mukana on niin huumoria kuin nokkelaa ja näppärää sanailua. Vakavampana vireenä on Olivian kokema vanhempien menetys ja se, ettei lähipiirissä ole välittäviä aikuisia. Etäinen isosetä on hylännyt hänet sisäoppilaitokseen. Olivia on oppinut pärjäämään, ja pääsee nyt näyttämään osaamistaan ihan oikeassa rikosjutussa.
Elle lähtee kesäloman viettoon mummonsa luo. Mummo ei olekaan ihan mikä tahansa isoäiti, sillä hän on vanhoilla päivillään karannut sirkuksen mukaan. Kantahämäläisessä Kaplamakin kaupungissa Elle pääsee osaksi sirkusmaailmaa, ja päätyy selvittämään kadonneiden ankkojen arvoitusta.
Kaplamak on hauska seikkailu, joka sopii monen ikäisille ja toimii mainiosti ääneen luettuna. Hahmogalleria on persoonallinen. Sekä ihmiset että eläimet ovat hivenen villiintyneitä, mikä luo anarkistista tunnelmaa mutta ilman kohellusta.
Kaplamak on arvioitu Lastenkirjahyllyssä ja Jonna Jylhän kuvitukseen keskittyvä arvio ilmestyy piakkoin Kuvittaja-lehden numerossa 4/2024.
Topelius-palkinnolle on niin ikään nostettu viisi teosta:
Runokokoelma vakavasti sairaasta Chibusta, joka yrittää selviytyä supikoiraksi nimeämänsä sairauden kanssa. Koulukaverilta saadut kirjeet muistuttavat arkisesta maailmasta, jonne Chibu ehkä pääsee joskus takaisin.
Chibu – Kun silmäripsetkin putosivat on koskettava runollinen kertomus tavallisen nuoren suuresta elämänkriisistä. Kaunis kieli kuvaa hienosti sitä ristiriitaa, kun haluaisi elää normaalia arkea mutta voimattomuus estää sen. Kirjeet korostavat maailmojen välistä eroa terveen ja sairaan nuoren välillä. Monitasoinen teksti ei ole liian vaikeaselkoinen nuorelle lukijalle, mutta se myös kestää monta lukukertaa tarjoten uusia oivalluksia ja ajattelemisen aiheita. Raskaasta aihepiiristä huolimatta ilo ja toivo ovat läsnä.
Chibu on arvioitu Lastenkirjahyllyssä.
Louna on menettänyt äitinsä pienenä. Hän ei muista äitiä ollenkaan, mutta kaipaa tätä. Eräänä päivänä joku on tuonut äidin haudalle tuoreita kukkia. Kuka ja miksi? Elämä Utössä kasvattivanhempien kanssa saa uusia tuulia, kun Louna tutustuu helsinkiläisiin meripartiolaisiin. Hän päättää lähteä lukioon Helsinkiin ja tutustua samalla äitinsä historiaan.
Meren koskettamat on koskettava kertomus selviytymisestä, kaipauksesta ja oman tien etsimisestä. Äidin menetyksestä huolimatta Louna on hyvinvoiva nuori, jolla on terve koti ja äitiä korvaavat ihmissuhteet sekä Utössä että Helsingissä. Yhteisöllisyys tuntuu voimakkaana. Toimiva dialogi ja vahvat luontokuvaukset ovat vangitsevia.
Meren koskettamat on arvioitu Lastenkirjahyllyssä.
Kosonen, Valtsu ja Jannika lähtevät kesäloman viettoon mökille naapurikuntaan. Lomailun ohella heitä kiinnostaa lähistöltä löytynyt ruumis. Mökin vuokraaja osoittautuu pelottavaksi mieheksi, ja väristyksiä aiheuttaa myös paikallinen mopojengi esittäessään kuka kulmilla määrää. Erakoituneen taiteilijan kuolemaa tutkiessaan nuoret ajautuvat todelliseen vaaraan.
Pidä varasi, Kosonen on realistista nuorten elämää kirjoitettuna jouhevalla ja luontevalla nuoren miehen kielellä. Kosonen kohtaa jännittävien tilanteiden ohessa myös elämänsä herkimpiä hetkiä. Kirjassa on osuvaa tilannekomiikkaa ilman päätöntä kohkaamista.
Dawei lähtee ystävänsä Drayn kanssa pelastamaan veljensä Renin Narakan vankileiriltä. Matka on pitkä ja raskas, ja kun veli lopulta löytyy ei kohtaaminen ole sellainen kuin Dawei oletti. Veli on mukana Rautakapinassa, ja Dawei joutuu miettimään kenen puolella hän on. Väkivalta uhkaa monelta taholta, eikä koskaan voi tietää keneen voi luottaa.
Naraka on upeasti kirjoitettu, tiukasti otteessaan pitävä fantasiaseikkailu, duologian toinen osa. Siinä pelastusretki laajenee paljon suuremmaksi tapahtumien ketjuksi, jossa koetaan tunteiden vuoristoratoja. On vihaa ja pettymyksiä mutta myös rakkautta, rohkeutta ja luottamusta. Oma rooli on välillä hukassa, mutta toisten avulla se muovautuu suuntaan tai toiseen. Vahvat siteet ihmisten välillä kantavat yllättävissä tilanteissa.
17-vuotias Routa valmistautuu lukion vanhojentansseihin ja huolehtii samalla pikkusiskostaan. Kotona ei ole rahaa eikä aina ruokaakaan, joten sisarusten on oltava kekseliäitä selviytyäkseen isän seuraavaan rahapäivään. Tanssikurssin opettaja Otso houkuttelee Roudan tanssitunnille, mikä tuo ison muutoksen tämän elämään. Tanssi auttaa pakenemaan raskaita ajatuksia, sen voima vapauttaa.
Iso hyppy on raastava, armottoman realistinen kuvaus lapsiperheköyhyydestä ja siitä, kuinka liian nuorena joutuu ottamaan liian ison vastuun. Toiveikkuutta tuovat unelmat ja se, että kaverit eivät hylkää. Routa otetaan mukaan, vaikka tiedetään ettei hänellä ole rahaa. Pienistä asioista voi syntyä toiselle suuri ilo, ja Roudan onneksi erilaisia auttajia löytyy niin tutuista kuin tuntemattomista. Kirja tarjoaa samaistumispintaa sekä nuorille että aikuisille.
Iso hyppy on arvioitu Lastenkirjahyllyssä.
Korkeatasoiselle nuortenkirjalle myönnettävää Topelius-palkintoa on jaettu vuodesta 1946 lähtien ja korkeatasoiselle lastenkirjalle myönnettävää Arvid Lydecken -palkintoa on jaettu vuodesta 1969 lähtien.
Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry rahoittaa palkinnot Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.
Kummankin palkinnon arvo on jakovuoden vuosiluvun mukaisesti 2025 euroa.
Palkintoraatiin kuuluvat Oriveden kaupunginkirjaston johtaja Henna Kaukoniemi Tampereelta, kirjailija Petteri Paksuniemi Helsingistä sekä erityisluokanopettaja Helena Siitonen Rovaniemeltä.
Voittajat julkistetaan 14. tammikuuta 2025.
* * * * *
Arvid Lydecken -palkinnolle on asetettu lastenromaanien rinnalle jo muutaman vuoden ajan myös kuvakirjoja, mutta ehdolle asetetaan ainoastaan kirjailijat, vaikka kuvituksen osuus kuvakirjallisuudessa jakaantuukin kirjailijan ja kuvittajan kesken tasan, koska kuvitus tukee olennaisesti tarinaa.
Tähän mennessä kuvakirja ei kuitenkaan ole vielä kertaakaan saanut Lydecken-palkintoa.
Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry:n nimeämä palkintoraati nimeää siis ensin ehdokkaat ja sama raati päättää myös lopullisista voittajista. Tällainen raatityöskentely on nykyisin harvinaisempaa ja palkinnonsaajan spekulointiin ei liity jännitysmomenttia suurta jännitystä kuin monissa muissa kirjallisuuspalkinnoissa, kun esivalintaraadin jälkeen lopullisen päätöksen palkinnon saajasta tekee uusi raati tai yksittäinen henkilö.
Topelius- ja Lydecken -palkinnon ehdokkaat julkistetaan aina hieman Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokasasettelun jälkeen.
Näin voidaan myös tavallaan "paikata" Finlandia-raadin unohtamia teoksia.
Topelius-palkintoehdokkaana oleva Leena Paasion nuortenromaani Meren koskettamat on myös Finlandia-ehdokkaana.
Elina Pitkäkankaan Naraka-romaanin ensimmäinen osa Sang voitti kaksi vuotta sitten Topelius-palkinnon.
Petra Heikkilän ja Mirkka Eskosen Huolisyöppö löytyy myös Runeberg Junior -palkinnon ehdokaslistoilta.
Mirkka Auvisen Chibu: kun silmäripsetkin putosivat -kirjan ehdokkuus on iloinen yllätys. Se on ilmestynyt vuonna 2016 aloittaneen Käsite-Kirjat -kustantamon kautta.
Pienet kustantamot haastavat nyt hyvästä syystä isojen kustantamoiden usein varman päälle pelaavaa tarjontaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti