Katri Tapola & Sanna Pellicioni: Valon maja. 32 sivua. Nokkahiiri 2026.
Lastenkirjojen ja aivan erityisesti kuvakirjojen visuaaliselta yleisilmeeltä on tapana odottaa ja olettaa valoisuutta ja kirkkaita, selkeitä värejä.
Mustavalkoinen ääriviivakuvitus on lastenkirjoissa jo perin harvinaista: esimerkiksi lukutaidon alkuun suunnatuissa helppolukuisissa kirjoissa värit räiskyvät ja kuvitus suorastaan vyöryy vielä kokemattoman lukijan silmille.
Oletus kuvakirjojen värimaailmasta ja visuaalisesta yltäkylläisyydestä istuu tiukassa.
Itse huomaan ilahtuvani aina, kun kuvakirjoissa tohditaan poiketa totunnaisista, vakiintuneista raameista.
Katri Tapolan ja Sanna Pelliccionin kuvakirja Valon maja kasvaa pientä kokoaan paljon isommaksi ja merkittävämmäksi teokseksi.
 |
| Pöllö on viestinviejä ja valonkantaja, hiljainen tarkkailija. Sanna Pelliccionin kuvitusta Katri Tapolan tekstiin kuvakirjassa Valon maja (Nokkahiiri 2026). |
Se ei huuda teemaansa julki: jokainen voi kokea ja tulkita sitä omista lähtökohdistaan ja elämänkokemuksestaan käsin.
Minulle se avautui yhteisöllisyyden, lähimmäisenrakkauden, kansalaisvaikuttamisen, lohdun ja hiljaisen julistamisen kirjana.
Kirja pysähdyttää olennaisen äärelle.
Nykyinen hektinen elämäntapa ja yksilökeskeinen ajattelu rampauttaa meitä, mutta Valon maja antaa uskoa siihen, että pienistä valonpilkahduksista voi kasvaa vähitellen suuri soihtu, joka levittää rauhaa ja harmoniaa ympärilleen.
 |
| Yhdessä sovussa puuhailevat ihmiset toimivat myös vertauskuvana yhteisöllisen voiman merkitykselle. Sanna Pelliccionin kuvitusta Katri Tapolan tekstiin kuvakirjassa Valon maja (Nokkahiiri 2026). |
Sanna Pelliccionin mustalle paperille loihtima keltaisen ja sinisen sävyjä hyödyntävä väriliitukuvitus on tehokas ja voimakas.
Katri Tapolan niukkaakin niukempi teksti antaa kuvitukselle tilaa hengittää levolllisesti.
 |
| Vaivihkaa kuvakirja ottaa haltuun koko universumin, kun "Valon majoja näkyy yhä enemmän". Sanna Pelliccionin kuvitusta Katri Tapolan tekstiin kuvakirjassa Valon maja (Nokkahiiri 2026). |
Kirjan viimeisellä aukeamalla kysytään ”Mitkä ovat sinun valon majasi?”.
Päivi Lukkarilan luotsaama Nokkahiiri-kustantamo on tehnyt hienon lastenkulttuuriteon.
Tummasävyisen alkuperäiskuvituksen toistuminen kirjapainossa on itsessään riski, mutta latvialainen kirjapaino on selviytynyt haasteesta loistavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti