Tunne itsesi ja tunteesi

Mervi Juusola & Jonna Koski: Ystävyyden pelisäännöt, 37 sivua, Metsäkylän kaverukset 1, Voimakirja Oy 2014.

Päiväkodeista, kouluista ja harrasteryhmien ohjaajilta kantautuu yhä enemmän viestiä siitä, kuinka lasten sosiaaliset taidot ovat entistä enemmän hakusessa. Arkisissa tilanteissa syntyy jatkuvasti konflikteja, kun lapset eivät enää tunnista luontaisesti omia taajaan vaihtuvia tunnetilojaan, puhumattakaan siitä, että osaisivat aina samastua toisten tunteisiin.

Vuosituhannen taitteessa yleistyivät kuvakirjat, joissa vaikeat tunneselkkaukset etäännytetään eläinten maailmaan. Näissä kirjoissa eläinemot vakuuttavat poikasilleen rakkauttaan, vaikka poikaset koettelevat ehtimiseen emonsa kärsivällisyyttä ja sietokyvyn rajoja. Lastenkirjallisuuteen erikoistuneista kustantamoista näitä tunnekasvatuskirjoja ovat kustantaneet eniten Kustannus-Mäkelä ja Lasten Keskus.

Tunnekasvatuskirjojen aatelia ovat myös Sam McBratneyn & Anita Jeramin Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (WSOY 1997, up. 2003) ja Debi Gliorin Kulta pieni (WSOY 2009).

Suomessa tunnekasvatus näkyy myös kasvatusalan asiantuntijoiden tekemissä kirjoissa. Ratkaisukeskeiseen terapiaan erikoistunut Ben Furman on lanseerannut Muksuoppinsa teesejä kolmessa lastenkirjassaan Ollin painajainen, Elina kesyttää tiikerin ja Veikka teki väärin (Lyhytterapiainstituutti 2000–2002, ks. Lastenkirjahylly.

Jonna Kosken kuvituksessa on yllättävän paljon seesteisiä kuvituskuvia siihen nähden, että tunteet ovat kirjassa keskiössä. Tässä kuvassa Roope Rämänen kuitenkin ärisee ja elämöi jopa siinä määrin, että hänen kantapäänsäkin salamoivat! Jonna Kosken kuvitusta Mervi Juusolan lastenkirjaan Ystävyyden pelisäännöt (Voimakirja 2014).

Kuvataideterapeutti, sosiaalisten taitojen ohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja Mervi Juusola on kirjoittanut aiemmin aikuisille erilaisia opaskirjoja mm. vanhemmuudesta ja lasten kasvatuksesta (Äidin voimakirja ja Vahvaksi rakastetut lapset, Otava 2010 ja 2011).

Metsäkylän kaverukset -sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan kylässä asuviin lapsiin:

Metsäkylässä asuu paljon lapsia – kaikenlaisia lapsia. Jotkut ovat hiljaisia ja varovaisia, kuten naapurin Kani Ujoliini. Kani on vasta muuttanut meidän pihaan. 

Jotkut taas ovat äänekkäitä ja aina vauhdissa, niin kuin kaverini Roope Rämänen. Hänelle sattuu aina kaikenlaista hullua. Viimeksi eilen Roope jouti koulussa opettajan puhutteluun. Hän oli varastanut välipalalla kolme appelsiinia ja piilottanut ne vaatenaulakon lokeroonsa. Hänen oli tarkoitus syödä ne salaa, kun opettaja ei huomaa. Mutta hän oli unohtanut appelsiinit naulakkoon kahdeksi kuukaudeksi! Appelsiinit olivat mädäntyneet naulakon kätköissä. Yyh mikä lemu! 

Roope haluaisi olla reilu kaveri, mutta aina hän ei osaa. Joskus hän puhuu toisille ilkeästi ja tekee kiusaa. Hän luulee, että se on hauskaa leikkiä. Meidän toisten mielestä se on pelkästään ärsyttävää.

Roope-leijonan ja Kani Ujoliinin lisäksi tutustutaan hirmuisen älykkääseen myyrään, Arttu Eripäähän, joka puhuisi mieluiten historiasta ja Lissu Lieroseen, sisiliskoon, joka tylyttää välillä muita ja tuntuu rakastavan eniten itseään. Kertojana on Pete Jämpti, leppoisa koira, joka haluaa olla kaikkien kaveri. 

Kirjassa vältetään antamasta ns. erityislapsille mitään diagnooseja. Arkiset pienet tarinat pyrkivät lisäämään ymmärrystä erilaisuutta kohtaan ja vahvistamaan kaikkien empatian taitoja. 

Kirjan keskiössä on luonteeltaan syrjäänvetäytyvän ja aran Kani Ujoliinin vähittäinen ryhmäytyminen muuhun lapsijoukkoon yhteenottojen, väärinymmärrysten ja kiusaamisen jälkeen. Jokaisen luvun jälkeen on lapselle osoitettuja kysymyksiä, joissa hän pystyy peilaamaan kirjan herättämiä tuntemuksia omaan tilanteeseensa.

Ylimpänä auktoriteettina toimii opettaja, rouva Napakka, joka opettaa lapsille ystävyyden kultaisen säännön: kohtele toisia niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan.

Aukeamalla havainnollistetaan jokaisen aivoista löytyviä 21 erilaista tunnetta eläinten
ilmeiden avulla. Jonna Kosken kuvitusta Mervi Juusolan lastenkirjaan Ystävyyden
pelisäännöt (Voimakirja 2014).
 

Sukupuoleen sidotut hahmot tuntuvat tässä turhilta: miksi ujo lapsi esitetään tyttönä ja riehakas lapsi poikana? Eläinhahmot voisivat kuitenkin mahdollistaa myös sukupuolineutraalin hahmokavalkadin, joka laajentaisi samastumispintaa.

Juusolan oman Voimakirja-kustantamon kautta ilmestyy tänä vuonna myös Hyvän kaveruuden avaimet: Sosiaalisten taitojen treenikirja, jossa keskiössä on niin ikään  7–11-vuotiaiden lasten tunnekasvatus.

Ystävyyden pelisäännöt soveltuu mainiosti päiväkotien, eskariryhmien ja alakoulun oheismateriaaliksi.