Näinä päivinä Lastenkirjahylly täyttää seitsemän vuotta.
Syksyllä
2009 suivaannuin vähentyneeseen lasten- ja nuortenkirjakritiikkiin ja
lastenkirjaväen lisääntyneeseen marinaan ja päätin kokeilla blogialustaa.
Hain
ja sain Suomen Kulttuurirahastolta starttiapurahan blogille. Lähtökohtana oli
alusta alkaen se, että saan Lastenkirjahyllyn pyörittämiseen
taloudellista tukea.
Ilokseni
Lastenkirjahylly on saanutkin vuosien mittaan rahoitusta monelta taholta:
Kulttuurirahaston lisäksi suosiollisia ovat olleet Pirkanmaan taidetoimikunta,
Taiteen keskustoimikunta, Alfred Kordelinin rahasto, Majaojasäätiö, Suomen Kirjastosäätiö
sekä Olga ja Vilho Linnamon säätiö, Otavan kirjasäätiö
ja WSOY:n kirjallisuussäätiö.
Ensi
vuoden rahoitus on vielä arvoitus.
Asiat
tapahtuvat usein seitsemän vuoden sykleissä.
Kuluneen
syksyn aikana olen entistä useammin joutunut vääntämään kättä
koulutuspalkkioista ja kulukorvauksista, saanut aiempaa enemmän esiintymispyyntöjä
tahoilta, joilla ei ole varaa maksaa mitään.
Toisaalta
pienet kustantajat, omakustantajat ja yksittäiset kirjailijat ja kuvittajat
ottavat nykyisin entistä hanakammin yhteyttä ja tarjoavat julkaisujaan
arvosteltavaksi, jotta saisivat edes jotain näkyvyyttä teoksilleen.
Liinoja
vedetään tiukemmalle myös avustamissani lehdissä: sivumääriä supistetaan,
vedotaan heikentyneeseen taloussuhdanteeseen ja tilataan vähemmän arvioita ja typistetään jo entuudestaan pieniä merkkimääriä.
Ajattelin
seitsemän vuotta sitten Lastenkirjahyllystä väliaikaista tilapääratkaisua,
mutta lasten- ja nuortenkirjallisuuden puolesta käytävä keskustelu tahi
kritiikki ei juurikaan ole moniäänistynyt saati runsastunut eri medioissa.
Seitsemän
vuoden aikana lastenkirjallisuuden- ja kulttuurin kentällä on nitistetty monta
julkaisufoorumia.
Mediakasvatuslehti
Peili tuli tiensä päähän jo neljä
vuotta sitten.
Myös
kulttuurilehti Hiidenkivi lakkautettiin
vuonna 2012.
Lukukeskuksen
nuorten Lukufiilis-lehti siirtyi
hiljattain verkkolehdeksi, ja pääosin
verkossa ilmestyy myös IBBY Finlandin Virikkeitä.
Books of Finland -lehti lakkautettiin myös reilu vuosi sitten.
Perinteikäs
lastenkulttuurijulkaisu Tyyris Tyllerö
sinnittelee nyt ilman Opetusministeriön kulttuuri- ja mielipidelehtitukea,
koska tilauskanta jää alle 800 kappaleen.
Lukukeskuksen
lasten kirjallisuuslehti Vinski on
vedetty tänä vuonna telakalle, ja jatkosta ei ole mitään tietoa.
Vinski ei moninaisista ponnisteluista
huolimatta saavuttanut vakiintunutta tilauskantaa. Potentiaalia olisi ollut
paljon enemmän päiväkodeissa, kirjastoissa ja kouluissa, mutta viidakkorumpu ja
jalkatyö lehden olemassaolosta tiedottamiseen ei tuottanut toivottua
tulosta.
Vinskin
lakkauttaminen tuntuu kohtalokkaalta aikana, jolloin lasten lukuharrastuksesta
ja lukumotivaatiosta ollaan yhä enemmän huolissaan. Reetta Niemelän ja Tuutikki
Tolosen luotsauksessa lehdestä tuli vielä entistäkin vuorovaikutteisempi ja
lapsia aktivoiva, lastenkirjallisuuden ja lukuharrastuksen lisäksi myös
sanataidekasvatukseen keskittyvä lehti.
Vinski
on tiettävästi koko Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen lasten
kirjallisuuslehti. Opetusministeriö olisi hyvinkin voinut ottaa lehden lukuharrastuksen
brändiksi myös Suomen PISA-tuloksia ympäri maailmaa ihmetteleville tahoille: näin
komeasti meillä Suomessa tehdään lastenkirjallisuutta tutuksi suoraan
lukijoille!
Lastenkirjahyllyn nimi juontaa kouluneuvos Kirsti Mäkisen lanseeraamasta "joka lapselle oma kirjahylly"
-ideasta. Mäkinen toivoi, että kustantajat lähtisivät yhteistyöhön
huonekaluvalmistajien kanssa ja kehittelisivät mallihyllyjä, jotka sopisivat
lastenhuoneiden sisustukseen. Kirjahyllydesignin lisäksi Mäkisen
tuotekehittelyyn kuului ajatus lapsiperheiden kirjallisuusvalistuksesta eli hyvän
lasten- ja nuortenkirjallisuuden esittelystä.
Kirsti Mäkisen visio ei ole vielä toteutunut. Kierrätyskeskukset
täyttyvät nykyisin kirjahyllyistä. Tavarapaljoutta suitsiva Konmari-ideologia
antaa huutia yksityiskotien kirjakokoelmille. Sisustuslehdissä näkee entistä
harvemmin lastenhuoneissa täysinäisiä lastenkirjahyllyjä.
Suomalainen lastenkulttuuri ja -kirjallisuus kaipaakin rahakasta
ja visionääristä mesenaattia, joka ymmärtäisi työn kauaskantoisen merkityksen ja
arvon.
Sitä odotellessa.
10 kommenttia:
Kiitos, Rouva Huu! Puhut tärkeää asiaa. Lasten ja lapsille lukeminen on lapsia innoittava juttu.
Pitäisi meidän mummojen muistaa kannustaa lukemaan palstaasi. Olen maininnut lapsilleni, että täältä löytää hyviä lukuvinkkejä.
Aikanaan minäkin tilasin Vinskiä, ja lehdet päätyivät jälkipolvelle. Samoin oli Lukufiiliksen kanssa.
Kummalliseksi on mennyt päivälehtien lasten -ja nuorten kirja-arvostelut. Ei ole juurikaan suuria kokonaisuuksia, kuten ennen. Savon Sanomien Risto Löf on niitä sentään vielä tehnyt harvakseltaan.
Lastenkirjoja pitää rakastaa, että syntyy innostavia juttuja.
Hyviä lastenkirjalöytöjä edelleen. Kiittäen Ritva K.
Kiitos, Ritva, kauniista sanoistasi.
Paljon onnea ja pitkää ikää seitsenvuotiaalle Lastenkirjahyllylle!
On Vinskin jatkosta jo tietoa: Lukukeskus on päättänyt lopettaa lehden kokonaan.
Toivon Lastenkirjahyllylle todella kaikkea parasta, sitä tarvitaan!
Tiiti
Onnea seitsenvuotiaalle, teet äärimmäisen tärkeä työtä. On todella sääli, että Vinski koki niin karun kohtalon! Opetusminiseriö olisi todella voinut ottaa kopin tästä asiasta. Olisikohan lehteä voitu markkinoida sitä kautta myös enemmän suoraan kouluille ja päiväkodeille? Minua myös surettaa Lukufiiliksen siirtyminen nettiin. Kyllä sen julkaiseminen tulee varmasti niin edullisemmaksi, mutta onnistuuko kuinka hyvin tavoittamaan lukijoita?
Kiitos bloggari-kollega Kialle onnitteluista ja sydäntä lämmittävistä sanoista.
Suomessa ei oikein vielä osata ajatella asioita kaikkia osapuolia hyödyntävän synergian näkökulmasta.
Minulta jäävät kyllä nettilehdet lukematta.
Kun viettää lähes koko päivän koneen äärellä, niin työpäivän jälkeen ei enää tee mieli "selailla" lehtiäkin koneelta.
Harmin paikka, onko Vinski tosiaan jäämässä pois? Kovasti on asiantunteva, värikäs ja monipuolinen lastenkirjallisuuslehti, joka on tullut koko ilmestymisensä ajan meidän kirjastoon ja koulukirjastoihin. Jos se lakkaa, ei ole kuin Onnimanni ja Tyyris Tyllerö pitämässä nuortenkirjallisuuden lippua korkealla! Me kirjastolaiset olemme lukeneet arvioita todella mielellämme, nyt on todella satunnaista saada käsiinsä arvioita muuta kautta kuin blogeja kahlaamalla...
Hansu: Vinski siirrettiin ensin tänä vuonna nettiin, mutta silläkään julkaisualustalla ei riittänyt potentiaalia.
Olin Vinskin toimituskunnassa lehden perustamisesta, vuodesta 2004, lähtien aina vuoteen 2015.
Kiva kuulla, jos omalla asuinalueellasi Vinski tilattiin myös koulukirjastoihin.
Alakoulun opettajia yritettiin monin eri keinoin saada sitoutumaan Vinskiin ja ottamaan sen monipuolisen materiaalin osaksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta.
Olipas hätkähdyttäviä uutisia! Olen ollut itse "ulkona" kirjallisuusmaailmasta muutamia vuosia enkä tiennyt, miten huonoksi tilanne on mennyt. Parempaa toivoen - ja onnea seitsenvuotiaalle!
Hauska kuulla, Kaisa, Sinusta pitkästä aikaa. Sinäpä olet ahkera bloggari!
Onnittelut 7-vuotiaasta taipaleesta, toivottavasti blogi on pystyssä vielä pitkään tästä eteenkinpäin! Harmillisia nuo lehtien lakkauttamiset. Oman paikkakuntani kirjasto lopetti Onnimannin tilaamisen lehtilukusaliin, mistä olin kovasti harmissani. Varsinkin, kun ehtivät heittää vanhat lehdet kierrätykseen, ennen kuin hoksasin, että ovat hävinneet hyllystä.
Jäin miettimään, että ehkä kirjallisuuslehdet eivät enää formaattina oikein toimi nykylasten ja -nuorten kanssa. Tosin ilmeisesti eivät myöskään nettilehdet. Millaisia siis voisivat olla tulevaisuuden lastenkirjallisuusjulkaisut? Mobiilisovelluksia? Elämyksellisiä verkkosivustoja?
Lähetä kommentti