perjantai 21. lokakuuta 2016

Lastenkirjasta riittää iloa kaikille aisteille








Toiveretki
: suomalais-arabialainen näyttely lapsille. Taidetalo Pessi 26.9.–27.10.2016, os. Kielotie 14, Tikkurila. Avoinna yleisölle ma  klo 9–14.   Ryhmille tilauksesta.

Katri Tapola & Sanna Pelliccioni: Toiveretki, 32 sivua, Myllylahti 2016.








Tämän hetken avainsana lastenkirjallisuuden tunnetuksi tekemisessä on elämyksellisyys.

Yhä useamman kotimaisen lastenkirjan kupeeseen kehitellään jotakin toiminnallista, eri taiteen lajeja yhdistävää ja ennen muuta vuorovaikutteista toimintaa. 

Lastenkirjallisuudesta isolla rahalla tehdyt filmatisoinnit ja dramatisoinnit saavat  julkisuutta ilman suurempia ponnisteluja. Otetaan nyt vaikkapa esimerkiksi tuore, tällä viikolla ensi-iltansa saanut Tatu ja Patu -elokuva.


Yleisnäkymä Toiveretki-näyttelystä. Vasemmalla ruusutarha, edessä metsälampi
ja oikealla beduiiniteltta. Valokuva PHH. 


Pienempien ruohonjuuritason toimijoiden pitkälti talkootyöhön ja sinnikkääseen tahtotilaan perustuvat voimanponnistukset tahtovat jäädä suurelta yleisöltä huomaamatta

Rouva Huulla oli tilaisuus poiketa pari päivää sitten Helsingin matkan yhteydessä radan varteen Tikkurilaan katsastamaan vielä viikon verran avoimena oleva Toiveretki suomalais-arabialainen näyttely lapsille. 

Näyttelyn pohjana on sananniminen Katri Tapolan &  Sanna Pelliccionin kuvakirja (Myllylahti 2016). 

Näyttely koostuu kirjan kuvituksista sekä neljästä tilasta: ruusutarha, soliseva metsälampi, aito beduiiniteltta astioineen sekä lukunurkka suomen- ja arabiankielisine kirjoineen. Avarassa tilassa on mahdollisuus kuunnella  aavikon ääniä, tunnustella aarrearkun luonnonmateriaaleja, tutkia peilikäytävällä tunteita ja toiveita ja tarinoida itämaisella matolla.


Toiveretki-näyttelyn ideana on tarjota rauhallisia elämyksiä kaikille aisteille.
Metsälähteellä tekee mieli viivähtää pidempikin tovi kannolla istuen tai tyynyllä
makoillen. Taustalla Sanna Pelliccionin Toiveretki-kirjasta tehty
tekstiiliprintti. Valokuva PHH. 


Näyttelyn oheismateriaalit ovat ladattavissa myös verkosta:
Pieni arabia-suomi -sanakirja, pedagoginen näyttelyopas  sekä luettelo näyttelyn lukunurkan kirjoista. 

Näyttelyn kohderyhmä on laaja: siitä riittää iloa pienimille taaperoille, leikki-ikäisille sekä isommille koululaisille, aina murrosikäisiäkin myöten. 

Pedagoginen opas onkin todellinen runsaudensarvi. Sieltä löytyy näyttelyn tautatietojen ja osakokonaisuuksien esittelyn lisäksi myös sanataidetehtäviä ja vinkkejä työpajoihin. Nykyvaatimusten mukaan myös pikkulasten turvallisuus, hajusteherkät ja allergiat on huomioitu.

Näyttely on syntynyt kolmen viisaan ja asiaansa uskovan naisen hitsautuneen yhteistyön ja tuloksena. 

Katri Tapolan aiempi, yhdessä Alessandro Pelliccionin kanssa toteutettu moniarvoisuuden ja rauhankasvatuksen puolesta puhuva, Pelätin ja rastas -lastenkirja (Mirri Creative 2015) oli todellinen täsmäteos. Tapola on kiertänyt paljon pääkaupunkiseudun maahanmuuttajavaltaisia kouluja, ja havainnut tilausta tällaiselle eri kulttuureja yhdistävälle kirjalle, joka sopii sekä kotosuomalaiselle että pakolaistaustaiselle lapselle. Toiveretki-näyttely ja kirja jatkavat tätä samaa kulttuurin rajat ylittävää pedagogiikkaa. 

Sanna Pelliccioni on kuvittanut Toiveretken lisäksi kaksi muutakin Tapolan teksteihin perustuvaa kuvakirjaa, Pieni prinsessasatu ja Pieni prinssisatu, jotka Maria Pakkala on kääntänyt myös arabiaksi.  Pelliccionin kuvakirja Onni-poika saa uuden ystävän (Minerva 2012) kertoo  suomalaisen lapsen ja maahanmuuttajalapsen ystävyydestä. 

Marokossa syntynyt, nyttemmin suomalaistunut Maria Pakkala on kääntänyt arabiaksi viime vuonna useita suomalaisia lastenkirjoja ja levittänyt monissa koulutus- ja yleisötilaisuuksissa tietoa arabialaisesta kulttuurista ja suullisen tarinakerronnan perinteestä.

Flyygelin päällä on valikoima monikulttuurista lastenkirjallisuutta,
mukana myös arabiaksi käännettyjä suomalaisia lastenkirjoja. Valokuva PHH. 


Näyttely puhuu kauniisti jokaisen lapsen oikeudesta äidinkieleen ja omalla äidinkielellä kerrottuihin tai kirjoitettuihin tarinoihin: 

Nauti hyvää tekevistä tarinoista ja omasta äidinkielestäsi, ne ovat sinun aarteesi, aivan kuin kauniit sanatkin!

Tikkurilan Taidetalo Pessin jälkeen näyttelyä voi tilata kiertueelle muillekin paikkakunnille.  Näyttelyn vieraskirjan perusteella siihen on Tikkurilassa tutustunut useampikin haltioitunut päiväkoti- ja koululaisryhmä. 


Suomalainen metsäkin voi näyttää näin eksoottiselta ja  vehreältä saniaisviidakolta,
kun mittakaava on lapsen tasalla! 
Sanna Pelliccionin kuvitusta Katri Tapolan tekstiin kuvakirjassa Toiveretki (Myllylahti 2016). 


Toiveretki-kuvakirja korostaa sitä edeltäneiden prinsessa- ja prinssikuvakirjojen  tavoin lapsen spontaania ja pidäkkeetöntä leikkiä, jossa arki ja satu sekoittuvat. Kaisa, Pauli ja Salama lähtevät retkelle Kaisan perheen piilopirttiin luonnon helmaan.  


Yhdessä tekeminen ja luonnon antimista nauttiminen tulee hauskasti esille
kuvituksessa.
Sanna Pelliccionin kuvitusta Katri Tapolan tekstiin kuvakirjassa Toiveretki (Myllylahti 2016). 

Salaman sukujuuret ovat Arabiasta ja luontosuhde ja makumaailma ovat hieman erilaisia kuin Kaisalla ja Paulilla. Kulttuurieroista huolimatta lapset toimivat yhteen hitsautuneena kolmikkona, kehuvat toistensa avuja jatkuvasti ja ihmettelevät luonnon ilmiöitä:


Hirviemo joi lähteellä vettä. Emolla oli vasa mukanaan. Metsän kruunupää odotti kauempana. 
     Minä tunnen antiloopin, Salama kuiskasi. – Ja osaan ratsastaa kamelilla ja metsästää haukalla. 
Hirvet katosivat metsän kätköihin. 
     On sinun vuorosi toivoa mitä ikinä tahdot, Kaisa sanoi ja ojensi Salamalle lantin. Salama heitti lantin lähteeseen ja toivoi. – –     


Suomalaista idylliä yltäkylläisimmillään? Sauna lämpiää.
Pelliccioni käyttää kollaasia kekseliäästi, esim. saunan kiukaan alla on
kansanomaista kukkakuviointia, joka taitaa oikeasti olla koristeellista
teippiä. 
Sanna Pelliccionin kuvitusta Katri Tapolan tekstiin kuvakirjassa Toiveretki
(Myllylahti 2016).





Sanna Pellicionin kuvitus yhdistää hauskasti kollaasia ja muita sekatekniikoita. Kuvituksen ykstyiskohdista voi tunnistaa koristeteippejä, -papereita ja -nauhoja sekä valokuvaa. 

2 kommenttia:

Kia/ Luetaanko tämä? kirjoitti...

Aivan mahtavalta vaikuttaa. Harmi, että meiltä on tuonne matkaan, eli emme kyllä enää ehdi käydä tutustumassa näyttelyyn. Täytyy yrittää vinkata tästä lähikirjastoillemme. Tällaisia soisin rakennettavan myös muista lastenkirjoista.

Rouva Huu kirjoitti...


Kia, näyttelyä tosiaan voi Taidetalo Pessin näyttelyn jälkeen tilata muuallekin. Pistäpä kotipaikkakuntasi kirjastolle tai muulle taholle aloite viriämään.