Helen & Thomas
Docherty: Ritari joka ei halunnut
taistella, suom. Terhi Leskinen, 31 sivua, Kustannus-Mäkelä 2016.
Kuvakirjoissa
riimitellään toisinaan lyhyttäkin tekstiä runomittaan. Aina tyylikeino ei
oikein osu maaliinsa.
Helen
& Thomas Dochertyn pasifistishenkisessä
kuvakirjassa Ritari joka ei halunnut
taistella riimittely ei tuo suurtakaan lisäarvoa. Ääneen luvusta tulee jopa
vähän keinotekoista, kun yrittää pysyä loppusointujen rytmissä … tai sitten
kyse on makuasioista.
Riku on ritari erilainen,
vaikka haarniskan ylleen hän pukee.
Ei taistella tahdo hän muiden tavoin,
vaan mieluiten kirjoja lukee.
Rikun vanhemmat eivät ole
jälkeläisen käytöksestä mielissään:
Hän kauniisti eläimiä kohtelee,
ja puhelee niille hempeitä.
Vaan vanhemmat häntä nuhtelee:
”Ei ritarit saa olla lempeitä”.
Lohikäärme saadaan rauhoittumaan lukuhetken avulla. Yksityiskohta Thomas Dochertyn kuvituksesta Helen Dochertyn tekstiin kuvakirjassa Ritari joka ei halunnut taistella (Kustannus-Mäkelä 2016). |
Mutta niin vain käy, että
Riku kesyttää hurjan aarnikotkan, räyhäkän peikon ja tulta syöksevän
lohikäärmeen kirjojen avulla.
Ja kotiin palaa tietysti
sankari, joka vast´ edes saa kernaasti lukea päivät pitkät kirjojaan.
Hauskasti tarina todentaa,
kuinka kirjat auttavat pinteestä ja kasvattavat lukijasta neuvokkaan
ongelmanratkaisijan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti