Jacqueline Woodson &
James Ransome: This is the Rope. A story from the great migration, Nancy
Paulsen Books 2013.
Astrid
Lindgren –muistopalkinnon, ALMA-palkinnon, huhtikuussa saanut yhdysvaltalainen Jacqueline Woodson (s.
1963) on Suomessa tuntematon tekijä.
Woodson
on kirjoittanut monia nuortenromaaneja, joiden keskusteemana ovat sukupuoli
ja yhteiskunnalliset luokkaerot.
Hän
on kirjoittanut paljon afroamerikkalaisista, heidän historiastaan ja nykypäivästä,
erityisesti tyttöjen ja naisten kokemana.
Woodson
on erityisen taitava kuvaamaan tunnistettavien miljöitä.
PIKI-kirjastojen
valikoimasta löytyy ainoastaan yksi Woodsonin teos, James Ransomen kuvittama kuvakirja This is the Rope. A story from the great migration.
Woodson
kertoo lyhyessä, informatiivisessa tekstissä oman sukunsa tarinan kautta
Yhdysvaltojen historian suuresta, 1910–1970-lukujen muuttoliikkeestä.
Tuolloin afroamerikkalaiset muuttivat
Etelävaltioista paremman toimeentulon toivossa pohjoisen suurkaupunkeihin.
Yksityinen
perheen ja suvun historia nivoutuu kuvakirjassa osaksi koko Yhdysvaltojen historiaa.
Köysi kannattelee myös banderollia puistopiknikillä. James Ransomen kuvitusta Jacqueline Woodsonin tekstiin kuvakirjassa This is a Rope. A story from the great migration (Nancy Paulsen Books 2013). |
Kuvakirjan tarinan yhdistävänä säikeenä on köydenpätkä, josta tulee vertauskuva perheyhteydelle ja osin kipeillekin muistoille.
Ensimmäisellä
aukeamalla köysi on minäkertojan isoäidin hyppynaruna Etelä-Carolinassa.
This is the rope my grandmother skipped
Under the shade of a sweet-smelling pine.
Samalla
köydenpätkällä sidotaan myöhemmin aikuiseksi varttuneen isoäidin ja tämän
miehen ja lapsen tavarat henkilöauton katolle heidän muuttaessaan New York
Cityyn.
Perhe kasvaa ja lopussa ääneen pääsee isoäidin tyttärentytär, tarinan
kertoja.
Köysi
toimittaa myös pyykkinarun virkaa, sille ripustetaan yrttejä, köyden avulla voi
vetää leluankkaa ja ripustaa banderollin puistopiknikille.
Sukupolvet
karttuvat, tietoisuus perinnöstä, perinteistä ja läheisten merkityksestä
niveltyvät eleettömästi köyteen.
Woodsonin
ja Ransomen kuvakirja on mainio todiste siitä, kuinka lähihistorian isot käänteet
voidaan sovittaa muodoltaan ja mitaltaan rajattuun, pelkistettyyn
kuvatietokirjaan.
Kirja antaa
kimmoketta lapselle kysyä omilta läheisiltään ja isovanhemmiltaan lisää samasta
aihepiiristä.
Suomen lähihistoriasta kertovia lastenkirjoja:
Seija Helander & Anne Stolt: Tauno ja Nelli evakomatkalla, Avain 2017 / Karjalan evakot
Reijo Niinimäki, Hanna Aho & Silja-Maria Wihersaari: Minne käynkin maailmassa, Suomen Rauhanyhdistys 2015 / sotalapsena Ruotsissa
Maarit
Malmberg & Jouni Koponen: Aapeli ja sotaveteraani Reino; Aapeli ja
evakkomatka, Minerva 2010 ja 2011 / Karjalan evakot, talvi- ja jatkosota
Veronica
Leo: Oravan silmät, suom. Ritva
Toivola, Tammi 1990 / sotalapsena Ruotsissa
2 kommenttia:
Ihanaa, että Tauno ja Nelli ovat päässeet blogiin! :) Kyseessä ei kuitenkaan ole tietokuvakirja vaan satu/tarina, ja uuden lastenkirjasarjan ensimmäinen osa.
Nalleterveisin
Tauno ja Nelli ja Seija Helander
Kiitos täsmennyksestä, Seija Helander.
Ehkä näiden mainittujen kirjojen kohdalla on tosiaan oikeutetumpaa käyttää kattoterminä vain lastenkirjaa.
Hauska kuulla, että Taunon ja Nellin seikkailut saavat jatkoa! Solveig von Schoultzilta ilmestyi vuonna 1945 Tove Jansosnin kuvittama Kahden nallen Ruotsin matka, jossa siinäkin nallet lähtevät etsimään emäntiään, jotka on lähetetty Ruotsiin sotalapsiksi.
Onko tulevassakin osassa Suomen lähihistorian tapahtumat vielä läsnä?
Lähetä kommentti