keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Lastenkirjamarkkinoinnin sudenkuopat



Avril McDonald & Tatiana Minina: Jukka Hukka ja iso hukka, menetyksestä ja surusta selviäminen; Jukka Hukka ja varjohirviö, pelon ja jännityksen kesyttäminen; Jukka Hukka ja lohikäärmevauva, rauhoittumisen harjoitteleminen; Jukka Hukka ja hirveä harmi, itseluottamuksen vahvistaminen, Jukka Hukka ja kirjava takki, ystävällisyys ja toisten huomioiminen,  suomentanut Arja Pikkupeura, tehtävät kasvattajille Liisa Ahonen, kansi Jukka Ahonen, taitto Juha Paakkolanvaara, 40 sivua, PS-kustannus 2018.

Ympyräiset-sarja: Anne-Marie Kuusela & Matias Teittinen: Sisu Kettu ei anna periksi; Kiva Kirahvin kannustus;  Räyhä Ravun kiukkupuuska, asiantuntija Maija Nuorteva, 33 sivua, Kustannus-Mäkelä 2017.





Lastenkirjallisuudelle osoitettu vähentynyt ja entistä sattumanvaraisempi mediahuomio aiheuttaa toisinaan kummallisia ilmiöitä.

Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla ilmestyi maaliskuussa Lontoon kirjeenvaihtajan Anna-Mari Sipilän näyttävä henkilöhaastattelu Jukka Hukka –kirjojen tekijästä Avril McDonaldista.

Viime sunnuntaina Aamulehden kulttuurisivuilla ilmestyi Lännen mediat -konsernin free lance –toimittajan, Ida Kanniston,  koko sivun juttu  McDonaldista ja Jukka Hukka -sarjasta, otsikolla Paniikkikohtaus sysäsi kirjailijaksi.  

Annamari Sipilä luonnehtii jutussaan sarjan tekoprosessia moderniksi. Sarjan kuvittaja, nuori Massachusettissa asuva Tatiana Minina on löytynyt verkosta ja sarjan verkkosivut ovat Sipilän luonnehdinnan mukaan ”tiptop”. Sarjan verkkosivujen mediaosastossa on lukuisia poimintoja sen saamasta mediahuomiosta.

The Feel Brave -sarjaa on tähän mennessä käännetty kreikaksi ja suomeksi ja neuvottelut ovat käynnissä käännöksistä myös Romaniaan, Turkkiin ja Kiinaan.

Sarjan alkuperäinen kustantaja Crown House Puglishing, hiisi vieköön,  osaa markkinoida!

Luokanopettajana työskennellyt McDonald on kertonut sarjan markkinoinnin yhteydessä avoimesti lapsena kokemastaan paniikkikohtauksesta ja oman lapsensa painajaisunista. Näihin täkyihin on henkilövetoisessa juttutyypissä helppo tarttua. 

Tekstin ja kuvituksen toteutuksen näkökulmasta tuntuu ällistyttävältä, että Avril McDonaldin sarja on saanut Suomessa näin ison huomion. Taiteelliselta laadultaan ja sisällöltään sarja on keskinkertainen.  

Tatianan Miniman digikuvitus on yksiulotteinen ja hengetön. Riimitelty teksti ei ääneen luettaessa toimi, enkä usko, että syy olisi suomentaja Arja Pikkupeurassa.  

Jokaisen kirjan lopussa on ammattikasvattajille suunnatut kasvatustieteen tohtorin Liisa Ahosen tehtäväosiot, jotka antavat vinkkejä varhaiskasvattajille kirjan työstämiseen lapsiryhmän kanssa.

Ahosen osuus on itse asiassa sarjan parasta antia, mutta taitto tekee tekstistä vaikealukuisen. Kotimaisen asiantuntijan panokselle olisi pitänyt antaa isompi arvo. Ahosen kasvatusnäkemyksistä ja ns. häirikkölapsiin suhtautumisesta julkaistiin myös hiljattain Helsingin Sanomissa haastattelu.

PS-kustannus on ottanut viidestä kirjasta 23 000 kappaleen painoksen, mikä tekee 4 600 kappaletta per kirja.

Lasten tunnetaitokasvatukseen liittyvällä lastenkirjallisuudella on nyt todella isot markkinat. 

Ilmiö selittyy suurelta osin uusista opetussuunnitelmista löytyvistä tunnetaitojen hallintaan liittyvistä painotuksista.  

Yksittäisiä, teemaan niveltyviä kuvakirjoja ilmestyy monelta eri kustantajalta. 

Lasten Keskuksella on myös varhaiskasvattajille suunnattu Katri Kirkkopellon Molli-kuvakirjaan liittyvä tuoteperhe.

Kustannus-Mäkelä lanseerasi viime vuonna kotimaisen Ympyräiset-kirjasarjan, joka on lähtökohdiltaan ja konseptiltaan lähestulkoon samankaltainen kuin uusseelantilainen verrokkinsa. Tosin Jukka Hukka -sarja on selvästi brändätty päiväkodeille ja Ympyräiset lasten vanhemmille. 

Tunnetaitojen treenaus on kummassakin sarjassa loitonnettu eläinten maailmaan. 

Ympyräiset-sarjassa jumpataan Sisu Ketun kanssa sinnikkyyttä, Kiva Kirahvin kanssa löydetään omat vahvuudet ja Räyhä Ravun kanssa opitaan selviämään kiukkuhetkistä. 

Sarja täydentyy elokuussa vielä kolmella uudella osalla.

Jokaiseen kirjaan liittyy pedagogi Maija Nuortevan kasvattajalle suunnattu verkkomateriaali ja vinkkejä tunnetaitojen hallintaan. Vuorovaikutteisuutta kirjojen lukuhetkiin syntyy tunnepilvistä löytyvistä kirjan teemaan liittyvistä kysymyksistä.   

Konseptin takana on Rounders Entertaintment Oy. Lapset ovat testanneet kirjasarjaa Helsingin Yliopistossa Playful Learning Centerin ohjauksessa.

Matias Teittisen kuvitus muistuttaa monin kohdin muodoiltaan ja värimaailmaltaan Rovion Angry Birds –hahmoja. 

Pelkistetty ja pintaan jäävä kuvitustyyli on varmasti tiimityön kompromissi, sillä kehitteillä on kirjojen lisäksi animaatiosarja, mobiilipelejä ja mobiilisovellus. 

Lastenkirjakriitikkona pidän aina kotimaisen lastenkirjallisuuden puolta ja ihmettelen nyt ehkä vähän naiivisti, mutta suu ymmyrkäisenä ihmetyksestä,  että miksi hyvän   tähden Ympyräiset ei ole saanut aikaan mitään hypetystä suomalaisessa mediassa?


Lastenkirjallisuuden brändäys on tätä päivää. 

Siinä ei ole mitään pahaa, kyse on puhtaasti hengissä selviämisen metodista lastenkirjaviidakossa. Brändäyksen avulla pyritään parhaimmillaan hyvinkin innovatiivisin keinoin erottumaan massasta.  

Ongelman ydin on siinä, että median ammattilaiset eivät osaa seuloa niin sanotusti jyviä akanoista. 

Kustannus-Mäkelän Ympyräiset-sarja ei toki sekään ole  kuvitustaiteellinen mestariteos tai sanataiteellinen helmi, mutta siinä olisi silti monin verroin enemmän potentiaalia kansalliseen mediahypetykseen  verrattuna Jukka Hukka -sarjaan. 






2 kommenttia:

Anu Korpinen kirjoitti...

Itse olen myös kirjastossa pistänyt nuo Jukka Hukka-kirjat merkille. Eivät herättäneet mielenkiintoani, enkä usko että oma lapseni pitäisi näistä kirjoista, oli niiden viesti sitten miten tärkeä tahansa. Kuvituksesta en tykännyt ollenkaan, jo pelkästään sen takia jätän lukematta.

Katja kirjoitti...

Tämä oli tosi hyvä postaus. Julkaisin joulukuussa rohkeusteemaisen omakustannesatukirjan ja jouduin ottamaan siitä toisen painoksen huhtikuussa. Itse tekemällä ja ammattilaisia käyttämällä sain siitä juuri sellaisen kuin olin halunnut, paksua paperia ja vesivärikuvitukset, ilman että hinta nousee viiteenkymppiin kappale. Vanhanaikaiset kustannussopimukset tuntuvat jättävän molemmat osapuolet puille paljaille.