keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Lapset valtasivat Kansallisteatterin













Tippukivitapaus, lasten musikaali. Ohjaus ja käsikirjoitus Laura Ruohonen, dramaturgi Pipsa Lonka, musiikki Anna-Mari Kähärä, lavastus Antti Mattila, hahmot ja puvut Erika Kallasmaa. Rooleissa: Markku Haussila, Vuokko Hovatta, Jani Karvinen, Katja Kortström, Markku Maalismaa, Pihla Maalismaa, Meri Nenonen, Sari Puumalainen, Marja Salo, Seela Sella sekä Martti Suosalo (videolla). Kantaesitys Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 22.11.2017. Ikäsuositus +5. Kesto 2 h 10 min.  





Lastenlyriikkaa Kansallisteatterin suurella näyttämöllä?

Pitihän tämä ihme mennä kokemaan paikan päälle.

Laura Ruohosen edelliset lastenrunokokoelmat Allakka Pullakka ja Yökyöpelit (Otava 2004 ja 2008) päätyivät esitykseksi vuonna 2011 Helsingin kaupunginteatterin pienelle näyttämölle. Lastenrunojen hahmogalleria on tuttu myös Pikku Kakkosen lastenohjelmista.  

Nyt teatteri on vaihtunut toiseksi ja näyttämö entistä isommaksi. 

Juuri näin pitää tuleville aikuisille teatterin potentiaalisille suurkuluttajille esitellä ne isommatkin kulttuuritilat, eikä aina sysätä lasten näytöksiä pieniin sopukoihin ja loukkoihin!

Lauantain iltapäivänäytöksen lapsiyleisö ihmetteli Kansallisteatterin suuren näyttämön hulppeita puitteita. Suomen leijonavaakunalla varustettu presidentin aitio herätti hämmästystä: pääseeköhän presidentti ilmaiseksi teatteriin? 



Tippukivitapaus -musikaalin dynaaminen mutta käänteissään arvaamaton 
kolmikko: Seija Soija (Vuokko Hovatta),  ujo Hujoppi (Jani Karvinen) ja 
Mahtimummeli Päätätäi Väätäinen (Seela Sella). 
Kuvan copyright Kansallisteatteri. 


Laura Ruohosen & Erika Kallasmaan runokuvakirja Tippukivitapaus  oli viime vuoden lastenrunotapaus. 

Ruohonen ottaa runoissaan koko suomen kielen rikkaan ilmaisurekisterin käyttöön kansanrunoudesta yhteiskunnallisesti kantaa ottavaan runouteen asti. 
Kallasmaan visuaalisissa runokuvissa on jylhyyttä ja kerroksellisuutta.  

Kallasmaa on suunnitellut myös musikaalin puvustuksen. Antti Mattilan lavastus on loihtinut monia kirjasta tuttuja näkymiä ja maisemia näyttämölle. 

Tippukivitapaukseen kirjaan tutustunut lapsi tai aikuinen solahtaa siis vaivatta musikaalin maailmaan.



Agenttipuhelimen yhteys särisee ja pätkii.  Agenttinero
(Martti Suosalo) yrittää ohjeistaa hajamielistä Mummelixia.
Kuvan copyright Kansallisteatteri. 


Laura Ruohonen on käsikirjoittanut löyhästi Tippukivitapauksen runojen ympärille juonellisen tarinan, jossa seikkailevat monet jo Allakka Pullakasta tutut hahmot, muiden muassa Seija Soija, Mahtimummeli ja Päätäi Väätäinen.

Terhakka pikkupapu Seija Soija (Vuokko Hovatta) lähtee seikkailulle yhdessä ujon ja estoisen hujopin (Jani Karvinen)  ja Tukaanin (Katja Korström)  kanssa.  

Kolmikko kohtaa tietysti vaaroja ja vastuksia ja toinen toistaan omituisempia otuksia. Ystävyyttä ja pelkokerrointakin koetellaan moneen otteeseen. 

Mahtimummelin ja Päätäi Väätäisen hahmot nielaissut Seela Sella on soheltava turbomummo Mummelix, joka ei ole ihan kartalla agenttineron (videolla Martti Suosalo) tehtävän annossa jäljittää Seija Soijaa. 

Yksittäisistä runoista on tehty hienoja tulkintoja näyttämölle: vaikutuksen tekivät esimerkiksi  Rämeämmä (Markku Maalismaa) sekä surkuhupaisa Kalmo (Markku Haussila), jonka uho ja yksisilmäinen olemus pelotti pienimpiä katsojia. 


Rämeämmän (Markku Maalismaa) huokaileva tilitys oli myös visuaalisesti 
upeaa katsottavaa . Taustalla liitelee Tukaani (Katja Korström). 
Kuvan copyright Kansallisteatteri. 


Laura Ruohosen runojen kielileikit jäivät  Anna-Mari Kähärän sovituksissa usein kuulematta.  Mahtoiko laulujen puuroutuminen johtua myös nelosrivin laitapaikasta? 

Kielen nyansseille ja oivaltavalle riimittelylle olisi pitänyt jättää vähän enemmän tilaa ja seesteisempiäkin kohtia. Jos on hanskat -ketjuruno esitettiin vielä loppukumarrusten ohessa toiseen kertaan, ja se kyllä iskostui kaikkien mieliin, mutta muut runot ja laulut jäivät enemmän katveeseen. 

Sirkuksesta tutut välineet,  vaijerin varassa lentävä Tukaani sekä keinu-, nauha- ja liinanumerot niveltyivät hyvin kokonaisuuteen. Iso näyttämö oli sananmukaisesti otettu jokaista senttimetriä myöten haltuun. 


Otavalla taitaa olla  Kansallisteatteriin erityisiä suhdeverkostoja. 

Sen verran runsaasti teatterissa on viime vuosina hyödynnetty uusimman suomalaisen lastenkirjallisuuden mahdollisuuksia. Kevään ohjelmistossa on Tippukivitapauksen lisäksi myös Veera Salmen Mauri ja mini-isoveli ja  Hannele Lampelan & Ninka Reitun Prinsessa Pikkiriikki. Keväällä 2019 saa ensi-iltansa  Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia.








Ei kommentteja: