Oodeja puutarhan ihmeille

Mari Mörö & Mirkka Eskonen: Tuhannenkymmentä 

perhosta, 32 sivua, Teos 2020.

 

 

Mari Mörön & Mirkka Eskosen runokuvakirja Tuhannenkymmentä perhosta on eittämättä yksi vuoden kauneimmista lastenkirjoista.

 

Lastenlyriikka on Suomessa järkiään nykyisin nelivärikuvitettua. 

 

Mirkka Eskonen hallitsee vaativan ja työlään puupiirrostekniikan. 

Tämän runokirjan kuvituksessa hän keventää kuitenkin onnistuneesti kokonaisuutta myös puuväreillä, ja lopputulos on tavattoman herkkä ja eloisa. 

Eskosen koko aukeamalla levittäytyvät kuvituskuvat toimivat meditatiivisina  visuaalisina seisakkeina. 

Usein muotojen, värien ja pintojen rytmi rauhoittaa. 

Välillä Eskosen visuaalinen kuvakieli kuitenkin myös tempautuu kielen kiivaaseen rytmiin ja kieputukseen, kuten runossa "Kana janoissaan sekosi". 

Kuvaannollinen ilmaisu "juosta kuin päätön kana" visuaalistuu hauskasti 

tässä "Kana janoissaan sekosi" -runossa. Mirkka Eskosen kuvitusta Mari 

Mörön lastenrunokokoelmaan Tuhannenkymmentä perhosta (Teos 2020). 

 

Mari Mörö puolestaan on kotiuttanut Suomeen viime vuosina ns. garden writing -perinteen (Kukkanuottasilla ja Kukkasillaan, Teos 2018 ja 2020), joissa hän jakaa omia puutarhanhoitoon liittyviä kokemuksiaan eräänlaisissa kasvikaskuissa ja -pakinoissa.

 

Lasten runokuvakirjasta löytyy aiemmin julkaistuja ja aivan uusia lastenrunoja Mörön aiemmista kokoelmista Äkkihäly, Helokki ja hiirenvirna ja Hyvää tietä Hyssymaahan. 

Tällaisissa kokoomateoksissa olisi aina lukijaystävällistä mainita, mistä poiminnat on tehty, ja ilmoittaa vaikkapa sisällysluettelossa jollakin merkinnällä uusista, ennen julkaisemattomista runoista. 

 

Pieni lapsi auringonkukkien keskellä on tehokas kontrasti ja korostaa 

näin lapsen ihmetystä luonnon äärellä. Mirkka Eskosen kuvitusta Mari Mörön 

lastenrunokokoelmaan Tuhannenkymmentä perhosta (Teos 2020). 

Kokoelman alussa on viehättävä ja tasapainoinen osasto puutarha-aiheisia kasvirunoja ja -loruja.

 

Avara luonto ja lapsen ihmetys sen äärellä on ollut kautta aikojen lastenlyriikan kestoaihe. 

Mörö onnistuu tiivistämään lyhyisiin runoihin puutarhakasvien hoito-ohjeita ja erityisominaisuuksia:  

 

AKILEIJA

 

Moneksi taipuu

eikä yhteen jää.

Akileija saapuu 

ja yllättää.

Siro, soma, juhlava

lehtomaiden tuttava,

Eteenpäin kiirehtii

se pihapiirin pieluksiin. 

 

Eskosen puupiirrostekniikkaa ja värikynäkuvitusta  yhdistävä sekakuvitus 

tavoittaa upeasti kasvien lajityypilliset piirteet ja keveyden. Mirkka Eskosen 

kuvitusta Mari Mörön lastenrunokokoelmaan 

Tuhannenkymmentä perhosta (Teos 2020). 

Seuraavassa osiossa keskitytään puutarhan tärkeisiin pörriäisiin ja muihin siivekkäisiin sekä toukkiin ja myyriin, jotka tekevät kukin tärkeää työtään kasvun ja kukkaloiston eteen. 

 

Kahdessa viimeisessä osiossa on nukkumaan menoon liittyviä runoja ja sekalaisia loruja. Monissa loruissa toistuu Kantelettaren lastenrunoista tuttu kansanrunouden rytmi ja hellyys lasta kohtaan. 

 

Tässä yksi ylivertainen nukutusloru:

 

Tupsis tapsis

tuutukainen

nuhin nahin nuutuvainen

vähkyn päälle väsytys.