Karo Hämäläinen & Ilpo Koskela: Tampereen Linna. Kirja kirjailijasta ja hänen kaupungistaan, 39 sivua, Tammi 2020.
Karoliina Suoniemi: Tehdaskaupungin lapset, kuv. Emmi Kyytsönen, 85 sivua, Avain 2020.
Huomenna perjantaina vietetään kirjastoissa lasten ja nuorten tietokirjapäivää.
Suomen Tietokirjailijat ry:n hallinnoiman Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen rahaston kautta järjestetään lasten ja nuorten tietokirjailijoiden kirjasto- ja kouluvierailuita ympäri maata.
Jo pari vuotta sitten alkanut sankaritarina-buumi näkyy edelleen lasten ja nuorten tietokirjoissa.
Karoliina Suoniemen Tehdaskaupungin lapset -kirjasta löytyy Tapio Rautavaaran, Gunnar Bärlundin, Paavo Nurmen, Miina Sillanpään, Martta Salmelan, Minna Canthin ja Lauri Viidan pienoiselämäkerrat.
Niitä on sijoiteltu 1800-luvun tehdaskaupunkien elämää lasten ja nuorten näkökulmasta kertovien lukujen lomaan.
Suoniemen tietokirja tekee erityistä kunniaa Tampereelle 200 vuotta sitten, vuonna 1820, perustetulle Finlaysonin tehtaalle, vaikka siinä toki mainitaan myös monta muuta suomalaista ruukki- ja tehdasyhteisöä. Mukana myös vanha kotikaupunkini Forssa.
Tavallisten lasten historian tallennus on tärkeää myös nykylapsille.
Emmi Kyytösen kuvituskuva Karoliina Suoniemen tietokirjassa Tehdaskaupungin lapset (Avain 2020) havainnollistaa tehtaan lasten vaatimatonta vaatetusta. |
Tehdaskaupungin lapset sopii mainiosti varhaiskasvatukseen ja alakouluun oheislukemistoksi ja inspiraatioksi elävöittämään oman paikkakunnan historiaa.
Suoniemi hyödyntää tekstinsä havainnollistamisessa jonkin verran kiinnostavia arkistolähteitä, jotka tekevät ajankuvasta nykylapselle heti elävämpää.
Emmi Kyytsösen kuvitus jää hieman staattiseksi ja ”esittäväksi”.
Aikalaiskuvamateriaali olisi antanut varmasti aivan toisenlaisen kuvan tehtaan lasten arjesta, mutta olisiko se ollut liiankin realistista lapsille suunnattuun tietokirjaan?
Lapsia tehdastyössä. Emmi Kyytösen kuvitusta Karoliina Suoniemen tietokirjaan Tehdaskaupungin lapset (Avain 2020). |
Karo Hämäläisen ja Ilpo Koskelan tietokuvakirja keskittyy nykyisen kotikaupunkini Tampereen historiaan ja nykypäivään.
Kirja juhlistaa kirjailija Väinö Linnan syntymän satavuotisjuhlavuotta ja Finlaysonin perustaminen mainitaan tässäkin kuvatietokirjassa ohimennen.
Kirja on osa Tammen suomalaisia kaupunkeja lapsille esittelevästä sarjasta, jossa on aiemmin ilmestynyt Karo Hämäläisen & Salla Savolaisen Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki (2012), Tapani Baggen & Salla Savolaisen Hämeenlinnan Janne. Kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius (2015) sekä Elina Lappalaisen & Ilona Partasen Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset (2019).
Tietokirjasarjan kirjoissa on usein kaksi rinnakkaista juonta, toinen nykyajassa ja toinen historiassa.
Näkymä Tammelan torilta sisältää myös mustamakkaran tuotesijoittelua! Ilpo Koskelan kuvitusta Karo Hämäläisen kuvatietokirjaan Tampereen Linna (Tammi 2020). |
Sisarukset Akseli ja Elina viettävät kesää isovanhempiensa luona ja tekevät yhdessä matkan Tampereelle. Naapurilta lapset saavat tehtäväkseen etsiä Tampereelta linnan, joka on maankuulu.
Eihän Tampereella ole linnaa!
Jussi lupaa kaksikymppiä, jos otamme kuvan linnasta.
Kännykän akussa on täydet palkit.
Lapset löytävät useammankin vaihtoehdon, kunnes pääkirjasto Metsosta löytyy se oikea Linna.
Reima ja Raili Pietilän arkkitehtuuri pääsee komeasti esille. Ilpo Koskelan kuvitusta Karo Hämäläisen kuvatietokirjaan Tampereen Linna (Tammi 2020). |
Tampereen ikonisia rakennuksia ja kuuluisia taiteilijoita vilahtelee tekstissä ja Ilpo Koskelan kuvituksessa taajaan.
Koskela on selvästi rentoutuneempi aikuisten kuvaajana. Akselin ja Elinan persoonissa ei ole samanlaista luontevuutta.
Todennäköisesti aiempien kirjojen formaatti on sitonut myös Karo Hämäläistä: aihioita on nyt vähän liikaakin. Väinö Linnan tuotannon merkityksen avaaminen tuskin puhuttelee vielä alakouluikäistä lasta. Yläkoulussa ja varsinkin lukiossa Linna-analyysi voisi osua jo otollismpaan kohdeyleisöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti