Vuokko Hurmeen Värikkäät-sarjan avausosa Tiukun salaisuus oli yksi viime vuoden kiinnostavimmista kotimaisista lastenromaaneista.
Juuri ilmestyneessä sarjan toisessa osassa keskushenkilönä on Tiukun murrosikää lähestyvä isosisko Meri, jolle sininen on tärkeä väri. Merillä on sinisiin esineisiin ja asioihin liittyviä taikavoimia.
Tiukun salaisuudessa perheen vanhemmat holhosivat vielä lapsiaan jopa neuroottisesti.
Pikkuveli, vasta leikki-ikäinen ja vauvana perheeseen adoptoitu Tapio, pääsi esimerkiksi ulkoilemaan vasta pimeän mentyä. Siihenkin on varmasti syynsä, ja lisävalaistusta Tapion erityisyyteen saadaan varmasti kolmannessa osassa, jossa todennäköisesti Tapio pääsee pääosaan.
 |
| Reetta Niemensivun kuvituksessa näkyvät sinisen kaikki sävyt. Merin, Tiukun ja Tapion vanhemmat ovat selvästi jännittyneitä laivan väentungoksessa. Reetta Niemensivun kuvitusta Vuokko Hurmeen tekstiin lastenromaanissa Kirjava kartano (S&S 2021). |
Perhe matkaa nyt sukujuhliin Kirjavaan kartanoon ja lapset pääsevät ensi kertaa tapaamaan sukulaisten lisäksi muita värikkäitä.
Vanhempia jännittää laivamatka buffet-pöytineen ja väentungoksineen.
Tiukun paras ystävä Lia pääsee matkalle mukaan. Lia edustaa tarinassa "normaaliutta" ja samalla hän suhteellistaa myös muun perheen ennakkoluuloja ja varautunutta käyttäytymistä.
Meri on selvästi sisaruskatraan herkin lapsi. Hän pystyy myös vaistoamaan asioita ennalta.
– – Rintaa puristi. Niin kävi toisinaan, kun hän näki monia, samankaltaisina toistuvia kuvioita. Hän tunsi painon rinnallaan koulussa, katsellessaan luokkahuoneiden ovirivejä tai kun hän huomasi luokkatovereillaan kahdet samannäköiset lenkkitossut. Myös harmaa väri sai rinnan puristumaan kasaan. Asfaltilla askeleet aina painoivat ja harmaat vaatteet tuntuivat raskaammilta kuin muut. Harmaa oli ainoa väri, jota Värikkäät eivät sietäneet.
Joskus Meri näki silmäkulmassaan epämääräisen harmaan pilven, joka pelotti häntä enemmän kuin mikään. Tiuku kutsui sitä ”inhottavaksi harmaudeksi”, mutta Merille siinä oli kyse jostakin monimutkaisemmasta kuin yhdestä ahdistavasta väristä
Merin murrosiän lisäksi myös Tiuku alkaa selvästi kyseenalaistamaan asioita aiempaa enemmän. Tiuku penää vanhemmiltaan, miksi heidät on värikooditettu ennalta. Äiti yrittää hyssytellä tyttöä:
”No juu, meistä on hyvä, että sinulla on vain yksi väri, johon keskityt kunnolla. Monen värin hallinta vaatii vastuuntuntoa", – –
 |
| Yhteisöllisyyden hyvää tekevä vaikutus tulee ilmi monissa Reetta Niemensivun kuvtuskuvissa.Reetta Niemensivun kuvitusta Vuokko Hurmeen tekstiin lastenromaanissa Kirjava kartano (S&S 2021). |
Meri löytää Kirjavan kartanon tapaamisesta iitselleen uuden ystävän, Karrin, joka auttaa tyttöä hyväksymään paitsi omat erikoisvoimansa niin myös irtautumaan perheen vaikutuspiiristä murrosiälle tyypillisillä tavoilla.
Elämänkokemuksen lisäksi Karri on tietoinen Merin perheen omaavima erityiskykyjä erikoisemmistakin asioista.
Karrin toteamukseen ”Hyvä, kun jokainen voi olla omanlainen”, kiteytyy Värikkäät-sarjan motto.
Itselle vieraan kohtaamiseen kirja antaa viisaita eväitä:
Niin kai se on, että kun kohtaa rohkeasti sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole samanlaisia kuin itse, he eivät lopulta tunnukaan niin erikoisilta.
Tiukun salaisuuteen verrattuna Kirjava kartano ottaa kovempia kierroksia, kun arkisista sattumuksista siirrytään järeämpiin taikavoimiin, jotka eivät enää olekaan aivan harmittomia.
Merin pelkäämä harmaus nimittäin riivaa Karrin. Tähän kohtaukseen sisältyy aidosti karmaisevaakin tunnelmaa.
 |
| Merin uusi ystävä Karri joutuu harmauden riivaamaksi. Reetta Niemensivun kuvitusta Vuokko Hurmeen tekstiin l astenromaanissa Kirjava kartano (S&S 2021). |
Kirjava kartano käsittelee oivaltavasti sisarussuhteita ja perheenjäsenten erilaisia rooleja.
Meri on tottunut pitämään huolta pienemmistä sisaruksistaan ja hän on ottanut heistä välillä jopa vähän liikaa vastuuta. Tämä näkyy selvästi myös hänen tunnetaidoissaan.
Vuokko Hurmeen tarinakonseptista löytyy peilauspintaa myös lapsille, joilla on jollain tavalla erilainen perhe tai vanhemmat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti