Inger & Lasse Sandberg: Hej, välkommen till mej! Rabén & Sjögren 1974.
Tässä kaksi samankokoista ja melkein samannimistäkin kuvakirjaa, toinen on aivan uusi ja toinen on ilmestynyt jo 47 vuotta sitten.
Ne todistavat jälleen konkreettisesti, kuinka osa lastenkirjallisuuden aiheista kertautuu vuosikymmenestä toiseen, kuitenkin joka kerta hieman uusin ja oivaltavin painotuksin.
Katri Tapolan ja Sanna Pelliccionin Tervetuloa! Soo dhawoow! Benvenuti! Bi xêr bi! !خوش آمدی -kuvakirja on viisikielinen: sama lyhyt teksti on kirjoitettu sivuille suomeksi, italiaksi, somaliksi, kurdiksi ja farsiksi.
Toivottavasti tällaiset (lasten)kulttuuriteot yleistyvät vähitellen Suomessa.
Kuvakirjan tavoitteena on tuoda lastenkirjallisuus tasapuolisesti kaikkien lasten ulottuville.
Se tekee kunniaa kansainvälisen lastenkirjajärjestön IBBY:n Italian Lampedusaan perustamalle IBBY-lastenkirjastolle, johon kerätään lastenkirjoja ympäri maailmaa.
Kirjaston erikoisuus on sanattomien lastenkirjojen erikoiskokoelma.
Katri Tapola vieraili Lampedusassa ja IBBY:n kirjastossa marraskuussa 2019.
Kirjasto on rauhoittumisen ja kohtaamisen paikka. Sanna Pelliccionin kuvitusta Katri Tapolan tekstiin kuvakirjassa Tervetuloa! Soo dhawoow! Benvenuti! Bi xêr bi! !خوش آمدی (Karisto 2021). |
Italian eteläkärjessä sijaitseva Lampedusan saari on Välimeren ylittävien pakolaisten ensimmäinen määränpää ja siitä on tullut 2010-luvulta lähtien myös symboli pakolaisten hädälle.
Tervetuloa-kirja on selvästi Sanna Pelliccionin sanattoman Meidän piti lähteä -kuvakirjan (S&S 2018) sisarteos.
Aiemman kirjan ensisijaiseksi kohderyhmäksi Pelliccioni ajatteli suomalaisia lapsia, jotka tarvitsevat tietoa pakolaisperheiden vaiherikkaasta matkasta uuteen kotimaahansa.
Tervetuloa-kirja on kohdennettu kantasuomalaisten lasten lisäksi Suomeen muualta tuleville lapsille.
Katri Tapolan lyhyet virkkeet ja Pelliccionin vahvasti tyylitellyt liitupiirrokset värillisille paperlle ovat tyynnyttäviä mielenmaisemia, jotka houkuttavat eri taustoista tulevia lapsia kertomaan kokemuksistaan ja tunnoistaan.
Kirja toimii myös kimmokkeena sepittää kuvien perusteella tarinaa sanattoman kuvakirjan tapaan.
Juonellisen tarinan sijasta kuvakirja keskittyy korostamaan tarinoiden ja yhteisöllisyyden voimaa.
Kuvakirja on hyvä esimerkki nykyisestä kielitietoisesta pedagogiikasta.
Monikielisiä lapsia on Suomessakin jo paljon. Heidän itsetuntonsa kannalta on tärkeää, että heillä on mahdollisuus saada luettavakseen lastenkirjoja omalla kotikielellään myös uudessa kotimaassaan.
Toivottavasti Tervetuloa-kirja saa siivet ja leviää myös maailmalle.
* * * * * * * *
Ruotsalaisten Inger ja Lasse Sandbergin kuvakirja on hurmaava ajankuva, jonka konstailematon esitystapa puhuttelee edelleen.
Ilmestyessään vuonna 1974 sen tavoitteena oli havahduttaa ruotsalaisia lapsia samastumaan työn perässä tai kotimaan epävakaisten olojen takia Ruotsiin erityisesti 1970-luvulla tulleiden siirtolaisten tuntoihin.
Kirjan ensimmäisillä aukeamilla herätellään pohtimaan sitä, kuinka erilaisuus on rikkaus.
Yhteisen kielen puuttuminen havainnollistuu tässä kuvituskuvassa. Lasse Sandbergin kuvitusta vaimonsa Inger Sandbergin tekstiin kuvakirjassa Hej, välkommen till mej! (Rabén & Sjögren 1974). |
Sitten esitetään ajatusleikki siitä, että ruotsalaisen lapsen perhe muuttaisi työn perässä vieraaseen maahan, josta on aiemmin nähnyt vain vilauksia televisiosta.
Alkuviehätyksen jälkeen asiat mutkistuvat:
Främmande människor säger saker som du inte kan svara på. Du förstår inte alls vad de säger. De pratar ju inte svenska. Men de ser snälla ut och klappar dig, på huvudet och skrattar.
“Tänk om de tycker jag är lite dum som inte förstår”. (Men inte är du dum bara för att du är född i ett annat land och talar ett annat språk.)
Kulttuuri-identiteettiin liittyviä asioita havainnollistetaan selkeästi konkreettisten tilanteiden kautta ja riittävän lapsentajuisesti.
Inger ja Lasse Sandbergin tyyli niin tekstissä kuin kuvituksessakin on naiivia ja siksi niin mutkatonta.
Kirjan lopussa ajatusleikki päättyy, kun muistutetaan, että myös Ruotsiin muista maista tulevilla lapsilla voi olla aluksi vaikeaa, esimerkiksi suomalaisella Sirkalla ja turkkilaisella Memedillä.
De har nyss kommit hit och kan inte prata svenska så bra ännu. Ibland längtar de hem. Men om du pratar med dem och hjälper dem lär de sig svenska fortare. Och då kan de lära dig mycket som inte du kan, nya sånger och nya lekar.
Lisää kuvakirjoja, joissa muutetaan pois kotimaasta, opitaan uutta kieltä tai vertaillaan kulttuurien eroja tai samankaltaisuuksia:
Katri Tapola, Muhaned Durubi: Siinä sinä olet, arabiankielinen käännös Aya Chalabee, Teos 2020
Johanna Venho & Hanneriina Moisseinen: Kaksi päätä ja kahdeksan jalkaa, Karisto 2018
/ uuden kielen oppiminen ja kotimaan ikävä.
Sanna Pelliccioni: Meidän piti lähteä, S&S 2018
/ pakolaisten matka Suomeen, sanaton kuvakirja
Sanna Pelliccioni: Onni-pojan talviseikkailu, Minerva 2018
/ inarinsaamelaisuus
Pia Pesonen & Petri Makkonen: Villojen kukat, Teos 2018
/ peräpohjan murre ja stadin slangi
Katri Tapola & Sanna Pelliccioni: Toiveretki, Myllylahti 2016
/ arabikulttuuri ja suomalainen kulttuuri
Riina Katajavuori & Salla Savolainen: Mennään jo naapuriin, Tammi 2017
/ Suomeen muualta muuttaneiden lapsiperheiden tarinoita
Jukka Laajarinne & Pekka Rahkonen: Elina vieraalla maalla, WSOY 2008
/ vanhempien työn takia perhe muuttaa arabimaahan ja tyttö sopeutuu vähitellen aivan toisenlaiseen kulttuuriin.
Camilla Mikcwitz: Jason muuttaa maasta, Weilin+Göös 1978
/ Jason ja äiti muuttavat työn perässä Ruotsiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti