maanantai 14. maaliskuuta 2022

Vanhempien ero ei ole maailmanloppu




Noora Alanen & Anne Muhonen: Anna ja eron tuomat muutokset, 34 sivua, Pieni Karhu 2022.

 

Måns Gahrton & Johan Unenge: Sonjan kaksi myssyä, suomentanut Marketta Pyysalo, 33 sivua, Lasten Keskus 2022.

 

Tittamari Marttinen & Johanna Ilander: Bonussisko, 33 sivua, Mäkelä 2021.

 

 

 

Vuoden 2020 lastenkirjatarjonnassa perhesuhteet olivat pitästä aikaa poikkeuksellisen näkyvästi esillä ja sama painotus näkyy myös uusimmissa kuvakirjoissa.

 

Perhe on lapsen elämän tärkein kiintopiste ja vanhempien hyvinvointi heijastuu aina myös lapsen arkeen.

 

Siksi on kiinnostavaa tutkia, kuinka perhedynamiikan muutoksia kuvataan vanhempien erosta kertovissa kuvakirjoissa.


 

Annan aarre on kuva koko perheestä
ajalta, jolloin kaikki oli vielä hyvin. Anne Muhosen
kuvitusta Noora Alasen tekstiin kuvakirjassa
Anna ja eron tuomat muutokset (Pieni Karhu 2022). 



Noora Alasen ja Anne Muhosen kuvakirja Anna ja eron tuomat muutokset kuvaa havainnollisesti lapsen näkökulmasta kodin tunneilmaston muuttumista vanhempien erotessa. 


Anna yrittää toimia niin, ettei anna aihetta äidin räyhypuheluihin isälle. 



Tyhjällä tilalla on tässä koko aukeamalle levittäytyvässä
kuvassa tärkeä symbolinen merkitys. Annan ja isoveljen on vaikea
samastua äidin ja tämän uuden miesystävän onneen ja iloon. 
Anne Muhosen kuvitusta Noora Alasen tekstiin kuvakirjassa 
Anna ja eron tuomat muutokset (Pieni Karhu 2022). 


Äidin uuden miesystävän Jussin äkkipikaisuus hermostuttaa ja uusi koti ei vielä tunnu kodilta lainkaan. 


Onneksi Anna saa tukea isoveljeltään Mirolta ja isomummulta. 

 

Noora Alasen tarina korostaa myös aikuisten oikeutta omaan aikaan ja toipumiseen. 


Anne Muhosen kuvituksessa tulee kauniisti esille kodin merkitys lapsen turvallisuuden tunteelle.

 

Ruotsalaisessa Måns Gahrtonin ja Johan Unengen kuvakirjassa eronneiden vanhempien yhä jatkuvat kiistat ja näkemyserot kilpistyvät lapsen vaatettamiseen.   

 

Esikouluikäisen Sonjan vanhemmat ovat hiljattain muuttaneet erilleen. 


Isän koti on vielä täynnä purkamattomia muuttolaatikoita. 


Isän uusi koti on vielä täynnä muuttolaatikoita, mutta silti isä löytää tyttärelleen lämpimän raidallisen myssyn. Johan Unengen kuvitusta Måns Gahrtonin tekstiin kuvakirjassa Sonjan kaksi myssyä (Lasten Keskus 2022). 


Syksy on viilentynyt ja isä kaivaa muuttolaatikoista Sonjalle raidallisen myssyn, jonka Sonjan äiti on neulonut todennäköisesti seurustelun alkuaikana. 

 

Sonjan myssy herättää äidissä ristiriitaisia tunteita ja hän ostaa Sonjalle uuden myssyn. 


Pienistä yksityiskohdista voi päätellä, että äiti on päässyt eron jälkeen nopeammin jaloilleen kuin isä, vaikka kumpikin vanhemmista tarjoaa Sonjalle turvalliset puitteet ja huolenpidon. 

 


Äidin kodissa kaikki tavarat ovat jo paikoillaan. Johan Unengen
kuvitusta Måns Gahrtonin tekstiin kuvakirjassa 
Sonjan kaksi myssyä (Lasten Keskus 2022). 


Pian Sonja väsyy kummankin vanhemman miellyttämiseen. 


Isä toteaa, että Sonja voi pitää kumpaa myssyä haluaa. 


Yksinkertaisen tarinan avulla on helppo lähteä keskustelemaan lapsen kanssa monista vanhempien eron nostattamista tunnoista.

 

Tittamari Marttisen ja Johanna Ilanderin kuvakirja poikkeaa näistä kahdesta kuvakirjasta selvästi myönteisemmän tunnelmansa takia: vanhempien avioero voi myös parantaa uusperheen elämänlaatua.  


Bonussisko sai viime Suomen uusperheiden liitolta Uusperheteko-palkinnon. 


Huomionosoituksella palkitaan vuosittain tekoja, jotka ovat tuoneet uusperheitä koskettavia teemoja näkyväksi, tukeneet tai edesauttaneet uusperheiden hyvinvointia tai vahvistaneet uusperheiden asemaa yhteiskunnassa. 

 

Jusa saa bonussiskon, Kirsikan, kun äidin naisystävä Outa muuttaa Jusan ja äidin kotiin. 


Ennen niin rauhalliseen kotiin tulee uusien asukkaiden myötä enemmän vipinää. 


 

Jusan mielestä bonussiskon kanssa arki on ihan erilaista. 
Johanna Ilanderin kuvitusta Tittamari Marttisen tekstiin
kuvakirjassa 
Bonussisko (Mäkelä 2021).  


Kirsikka on Jusaa rohkeampi ja sosiaalisempi monissa asioissa. 


Päiväkodin kaverisuhteetkin muuttuvat, kun Kirsikka tulee samaan ryhmään Jusan kanssa.

 

Kuvakirja on mainio esimerkki siitä, kuinka moninaisuuden teemaa voidaan väljentää myös nimeämällä keskushenkilöt siten, että lukija voi itse päättää heidän sukupuolensa mieleisekseen. 



Uusperheen symbioosi ja seesteinen olo tiivistyvät
yhteiskuvaan sohvalla. Johanna Ilanderin kuvitusta Tittamari
Marttisen tekstiin kuvakirjassa Bonussisko (Mäkelä 2021). 


Myös Johanna Ilanderin kuvitus ravistelee kliseitä. Äidin uudella kumppanilla Outalla on tatutointeja ja bodatut lihakset.  


Pieniä yksityiskohtia löytyy kuvituksesta niin lapsen kuin aikuisenkin bongattavaksi.


Ilahderin kuvituksen retrokuosit ja värimaailmat miellyttävät silmää. 


Ilander teki vakuuttavan debyytin omakustanteisella kuvakirjalla Eikka ja seitsemän sisarusta vuonna 2017. Kuvakirjalle ilmestyy syksyllä myös jatkoa, Bonussisko ja mustat sukat. 














Ei kommentteja: