Lotta Montén & Aiju Salminen: Hups ja hurrur, 32 sivua, Tammi 2025.
Tuutikki Tolonen & Anne Vasko: Salaiset, 40 sivua, WSOY 2024.
Kaikki eivät halua tulla huomatuiksi. On olentoja, jotka haluavat elää kaikessa rauhassa kenenkään tietämättä. Ne saattavat asua ihan vieressäsi, mutta et tiedä niistä mitään. /Tuutikki Tolonen & Anne Vasko: Salaiset
 |
| Kodin näkymättömät pienet asukkaat jättävät paljon vihjeitä itsestään. Vaskon kuvitusta Tuutikki Tolosen tekstiin kuvakirjassa Salaiset (WSOY 2024). |
Kahdessa uudessa kuvakirjassa verrytellään lapsen mielikuvitusta ja viritetään hänen aistejaan havainnoimaan näkymätöntä.
Kumpikin kuvakirja kertoo lapselle tuiki tutusta ympäristöstä eli omasta kodista.
Salaiset paljastaa jokaisesta kodista löytyviä otuksia, joita ei välttämättä paljaalla silmällä pysty näkemään.
Muruhaalikkaat viihtyvät erityisen hyvin keittiössä.
Vähämuistiset keräävät kaikkea meistä ihmisistä putoavaa, esimerkiksi hiuksia ja silmäripsiä.
Naulapusutit siirtävät tauluja vinoon.
Suurpörtti on nimensä mukaisesti kooltaan massiivinen. Se lienee kuitenkin täysin vaaraton, sillä se nukkuu ja tuhisee suurimman osan ajasta.
 |
| Anne Vasko käyttää usein kollaasia kuvituksen osana. Paperikollaasi näkyy esimerkiksi oheisella aukeamalla kuvasta lähes kokonaan pois rajatun ihmisen puserossa ja sohvatyynyissä. Vaskon kuvitusta Tuutikki Tolosen tekstiin kuvakirjassa Salaiset (WSOY 2024). |
Anne Vasko visuaalistaa Tuutikki Tolosen hahmogalleriaa sympaattisesti ja samastuttavasti.
Salaiset-kuvakirjan jälkeen sekä lapsi että aikuinen tarkkailevat varmasti tuttua kotia aiempaa valppaammin.
Anna Monténin ensimmäisessä kuvakirjatarinassa kodin jääkaapista tulee pikkulapselle melkein kuin elävä olento, joka tuottaa erilaisia ääniä: kun oven avaa, kuuluu muisk, ja kun laittaa oven kiinni, kuuluu tuff:
Meidän keittiössä on kaappi. Se hyrisee ja hurisee. Ja kun se on auki, sieltä virtaa jääilmaa – niin kylmää, että iho menee muhkuroille, jos on ilman housuja.
 |
| Kuvitus havainnollistaa lapsen kaksijakoista suhtautumista jääkaappiin: toisaalta se houkuttaa mutta myös vähän pelottaa. Aiju Salmisen kuvitusta Lotta Monténin tarinaan kuvakirjassa Hups ja Hurrur (Tammi 2025). |
Jääkaapin lisäksi huomioidaan muutoinkin kodin äänimaailmaa.
Kun kylpyhuoneesta kuuluu hälytysääni Tiduutiduutiduu, äiti säntää heti sitä selvittämään.
Tekstissä nämä äänet näytetään isommalla kirjasimella, mikä tehostaa äänten merkitystä lapselle ja antaa samalla kirjaa lukevalle aikuiselle vihjeen siitä, että ääniä voi hiukan ääneenlukiessa myös tehostaa.
Minäkertojana ja havainnoitsijana oleva lapsi kokee, että ei tule riittävästi kuulluksi ja nähdyksi, mikä tietysti harmittaa ja tuottaa pahaa mieltä.
Onneksi lapsen vanhemmat lopulta tekevät tarvittavia korjausliikkeitä.
 |
| Kodin kiireinen tunnelma näkyy myös Aiju Salmisen kuvituksessa. Salmisen kuvitusta Lotta Monténin tarinaan kuvakirjassa Hups ja Hurrur (Tammi 2025). |
Lapsi kutsuu vanhempiaan perinteisten isän ja äidin sijaan nimillä Älä ja Varo. Pikkusisarus puolestaan on Gää.
Aikuisen ääneenlukua kuuntelevalle lapselle ratkaisu voi olla hieman hämmentävä.
Todennäköisesti Montén haluaa ratkaisullaan ravistella nimenomaan aikuisia: puhummeko lapsille vain ekonomista ja käskyttävää, holhoamiseen ja järjestyksenpitoon tähtäävää, huutomerkkien kyllästämää kieltä?
Kuvakirjan voi tulkita myös ottavan kantaa aistiyliherkän lapsen tuntemuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti