Lastenkirjahyllyn varjolistalla kuvituksen voimaan uskovia lastenkirjoja ja ajassa vahvasti kiinni olevia nuortenromaaneja

 

Olen yleensä pyrkinyt nostamaan Lastenkirjahyllyn varjolistalle monipuolisen kattauksen eri lajityyppien uutuuksista.

Tänä vuonna huomaan liputtavani aiempaa selkeämmin ja siekailemattomasti kuvakirjojen ja nuortenromaanien puolesta.  

Kuvakirjoista ja nuortenromaaneista löytyy nyt uudistushenkisyyttä, rohkeutta kokeilla ja haastaa hyvin eri ikäisiä lapsia ja nuoria nauttimaan korkeatasoisesta ja tarpeen mukaan myös yhteiskunnallista todellisuutta heijastavista teoksista.

Maija Hurme: Mistä kaikki päivät tulevat? S&S 2025.

Maija Hurme: Var kommer alla dagar ifrån? Schildts & Söderströms 2025.

Lapsilähtöinen lähestymistapa näkyy nyt monin tavoin sekä lastenkasvatuksessa että lastenkirjoissa. 

Maija Hurmeen kuvakirjassa kaksi leikki-ikäistä lasta ihmettelee, ällistelee, kummastelee arkisia ilmiöitä ja asioita. Kuvakirjan lapsentahtinen filosofia muistuttaa lähtökohdiltaan  Hurmeen edellistä kuvakirjaa Kaikki löytämäni viimeiset / Alla minä sista (Etana Editions ja Schildts & Söderströms 2022), jonka aiheena olivat viimeiset asiat, jostakin luopuminen ja uuteen tilanteeseen totutteleminen. 

Uusi kuvakirja menee jos mahdollista vielä syvempiin vesiin entistäkin kiperämpien ja filosofisten kysymysten takia. 

Kuvitus kutsuu lasta vuorovaikutukseen, se havainnollistaa ja asettaa kysymykset kehyksiin, olipa kyse maailmankaikkeudesta tai huomattavasti käytännöllisemmistä kysymyksistä, kuten kurahousujen tai sukkahousujen tarpeellisuudesta.

Kuvakirja on ilmestynyt samanaikaisesti suomeksi ja ruotsiksi, mutta niiden kansikuvat poikkeavat toisistaan, viehättävä anekdootti tämäkin!

Kuvakirjaan viittaava kolumni on julkaistu Helsingin Sanomien digilehdessä  31.8.2025.

Eveliina Talvitie & Jani Ikonen: Kukas muu kuin Lii, Enostone 2025.
 
Näkökulmatekniikka on sekä lasten- että nuortenkirjoissa tyypillinen tapa havainnollistaa paitsi moninaisuutta niin myös keskushenkilöiden persoonallisuutta.
Kukas muu kuin Lii antaa sananmukaisesti äänen ja huomion Talvitien ja Ikosen edellisessä lastenkirjassa (Ai niin, minä olen muuten Lee, 2023) sivuhenkilönä esiintyneelle lapselle, joka viestii mieluummin ilman sanoja. 

Talvitie ja Ikonen tuntuvat kumpikin ruokkivan toistensa luovuutta: se näkyy tarinan ja kuvituksen  tasapainossa siten, että kumpikin antaa  vuorollaan täkyjä lukijalle ja kuvan katsojalle. 

Kuvakirjamaisesta formaatista huolimatta kirjan voi ajatella runsaasti kuvitetuksi pienoisromaaniksi. Tätä määritelmää tukee myös kerronnan episodimaiset ja erikseen nimetyt luvut.

 Arvio julkaistu Lastenkirjahyllyssä  heinäkuussa 2025.

Elina Warsta & Jukka Laajarinne: Tuuliajolla, eli kuinka pilvien kiertolaiset eksyivät maan alle ja kohtasivat siellä jotakin hyvin kummallista, Otava 2025.

Tuuliajolla on klassinen seikkailutarina, joka ei tarjoa vain yhtä oikeaa tulkintaa. Eri ikäiset lukijat pystyvät peilaamaan ällistyttävän tarinan käänteitä omista lähtökohdistaan. 

Itse luin kirjan hyvinkin painokkaana yhteiskunnallisena manifestina yhteisöllisyyden, rauhanomaisen rinnakkainelon ja lähimmäisenrakkauden puolesta.

Kirjan alkuidea perustuu Warstan luomiin hahmoihin, ja ansaitusti hänen nimensä on myös nostettu kanteen ensimmäiseksi. 

Viime vuosina suomalainen lastenkirjakuvitus on pelkistynyt ja virtaviivaistunut: värien ja tyylitellyn visuaalisen muotokielen ajatellaan kiinnostavan lapsia enemmän pikkkutarkkaa kuvitustyyliä enemmän. 

Warsta luo aukeamille huimia ja yksityiskohtaisia maisemia ja mielenmaisemia sellaisella intensiteetillä jota ei ole hetkeen kotimaisissa kuvakirjoissa nähty. 

Kuvakirjaan viittaava kolumni julkaistu Helsingin Sanomien digilehdessä  31.8.2025.

Satu Erra: Tällainen tunne, Tammi 2025.

Vielä muutama vuosi sitten näytti siltä, että kotimainen realistinen nuortenkirjallisuus olisi katoava laji. Tämän vuoden tarjonta ja uudet tekijät valavat uskoa siihen, että nuortenromaanin kerronta löytää myös aivan uusia uomia, vaikka nuoruuden perustunnot säilyvätkin muuttumattomina.  

Laura Lyytisen suunnitteleman pastellisen kansikuvan ei kannata antaa hämätä, sillä abivuottaan elävän Emman toimet ja ajatukset resonoivat sukupuoleen katsomatta.    

Erra onnistuu kuvaamaan yhteiskuntaluokkia, seurustelun haparoivuutta ja ystävien merkitystä aidosti ja kiinnostavasti.

Arvio julkaistu Helsingin Sanomissa 10.9.2025.

Heidi Nummi: Petovala, WSOY 2025.

Heidi Nummen esikoisromaanin Petovalan voi ajatella päivittävän 25 vuotta sitten ilmestyneen Ville Suhosen Poika ja ilves -lastenromaanin viestin nykyhetkeen. 

Petovala sijoittuu tarkemmin määrittelemättömään tulevaisuuteen, aikaan jolloin on juuri selvitty aiemmasta ekokriisistä. Esimerkiksi metästys on kielletty kokonaan ja  siirrytty suosimaan vain luontoa säästäviä energian lähteitä. Romaanin keskushenkilöllä Laikalla on oma suojeluseläin, ilves, joka on Suomen viimeisiä uhanalaisia petoeläimiä. 

Tapa, jolla Nummi törmäyttää romaanissaan äärimmäiset näkökannat keskenään, on tavattoman tehokas ja jopa hätkähdyttävän ajankohtainen. Lukan ja hänen ystäviensä pitkäjänteistä työtä uhkaa nimittäin poliittinen ääriliike, joka ajaa vain ihmisten oikeuksia. 

Kirjan arvio ilmestyy myöhemmin marraskuussa Suomen Kuvalehdessä.

Stefanie Tuurna: Maamaa, Otava 2025.

Säeromaani näyttää jo vakiintuneen osaksi kotimaista nuortenkirjallisuutta. 

Stefanie Tuurna  on asettanut esikoisromaanissaan riman korkealle sekä itselleen että lukijalle. Päähenkilön Akiran änkytys on nimittäin olennainen osa säeromaanin rytmiä mutta samalla se ilmentää myös pojan nykivää ja tempoilevaa suhdetta itseensä ja läheisiinsä.   

Kieli on Akiralle supervoima siitäkin huolimatta, että sen tuottaminen on hänelle fyysisesti ja psyykkisesti raskasta. 

Maamaan arvio on julkaistu Helsingin Sanomissa helmikuussa 2025.

* * * * * 

Suomen Kirjasäätiön jakaman Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaat julkistetaan huomenna keskiviikkona.

Esivalintaraatiin kuuluvat puheenjohtajana pääsihteeri Eero Rämö, ja jäseninä HS Lasten uutisten esihenkilö Fanny Fröman, kasvatustieteilijä, professori Arniika Kuusisto, muusikko Joel Melasniemi, Pikku-Finlandian voittaja 2024 Senja Ollikainen sekä myymäläpäällikkö Aino Torttila.

Palkinnon saajan valitsee urheilija Mustafe Muuse.