Anna Elina Isoaro & Mira Mallius: Tavara-avaruus. 64 sivua. WSOY 2025
Kulutuskriittiset äänenpainot lisääntyvät jo lastenkirjallisuudessakin.
Anna Elina Isoaron ja Mira Malliuksen Tavarataivas -runokuvakirjan punaisena lankana on kulutuskriittisyys sekä kaiken ylenpalttisuuden ja yltäkylläisyyden osoittaminen ja sen vaivihkainen vastustaminen.
Ensimmäiseen lapsille suunnattuun runokirjaansa Isoaro ammentaa aineksia lastenlyriikan pitkästä perinteestä.
Monet runot varioivat kansanrunoistakin tuttua kaavaa, kun opetetaan runon avulla lukusanoja ja viikonpäiviä (”Tavaroiden talo” ja ”Himoharrastajan viikko”) tai tehdään ketjurunoja (esim. ”Entisajan esineet”, joka alkaa ”Oli ennen esineitä / eri vänkiä vehkeitä: / Vesikelkka, kelamankka / kelamankasta mankeli – – ”).
Kokoelmassa on myös elollistetuista esineistä kertovia runoja, roolirunoja, kuulaita tunnelmarunoja, kysymyksen ja vastauksen kaavaan sommiteltuja runoja (”Kadonneet kamppeet”). Isoaro on inspiroitunut myös limerikeistä, haikuista ja brittiläisestä lastenrunoudesta.
Kirjan takasisäkannessa Isoaro sanallistaa tarkemmin muutamien runojen vaikutteita. Esimerkiksi ”Oodi esineille” on syntynyt Pablo Nerudan samannimisen runon pohjalta ja ”Fitness-lemmikki” on saanut innoitusta Louna-Tuuli Luukan samannimisestä DIY-performanssiohjeistuksesta.
 |
| Runoissa muistutetaan myös vastuullisesta kierrätyksestä. Runo "Vanhasta uutta" muistuttaa, että vanhaa kannattaa korjata, viedä huonekalu uudelleen verhoiltavaksi ja kenkä suutarille korjattavaksi. Mira Malliuksen kuvitusta Anna Elina Isoaron lastenrunokokoelmaan Tavara-avaruus (WSOY 2025). |
Yhteiskunnallisesta sanomastaan huolimatta runot onnistuvat välttämään opettavaisen tendenssihakuisuuden.
Lastenhuoneiden leluvyöryjä, lelukuvastojen houkutuksia ja lapsen alituista uuden tavaran hamuamista ei paheksuta saati tuomita. Lelukaaoksen keskellä elävät lapset osaavat myös mielikuvitella (runo ”Siivouspäivänä”) ja tempautuvat kuvaannollisen kielen vietäviksi (runo ”Pimeän tullen”).
Kasvatuksellinen keskustelu on viisaasti siirretty kirjaa lapselle ääneen lukevan aikuisen ja lapsen kontolle.
Esimerkiksi runo ”Lelukuvastoa selaillessa” on varmasti juuri nyt joulun alla erityisen ajankohtainen monessa lapsiperheessä. Tämän runon lukemisessa on hyötyä, jos aikuinen uskaltaa eläytyä voimakkaasti lelukuvaston äärellä kaiken kontrollinsa menettäneen lapsen tuntoihin.
 |
| Mira Mallius kuvaa oivaltavasti lapsen villiintymistä lelukuvaston tavarapaljouden keskellä. Malliuksen kuvitusta Anna Elina Isoaron lastenrunokokoelmaan Tavara-avaruus (WSOY 2025). |
Suorituskeskeistä elämäntapaa ja älylaitteiden koukuttavuutta käsittelevät runot ”Sohvan salitreeni” ja ”Seitsemän nettiriippuvaista veljestä” puhuttelevat aidosti aikuistakin.
Runojen rytmissä siirrytään vähitellen hektisestä suorittamisesta tyveneen iltaan, jolloin tunnelmoidaan ja yritetään rauhoittua. ”Uudet lahjatoiveet” -runossa lapsi on selvästi seestynyt todetessaan vaatimattomasti: ”En tarvitse tavarakekoja! / Toivon vain kivoja tekoja! – –”
 |
| Seitsemästä veljeksestä nuorimmainen on fiksu ja onnistuu irrottamaan muutkin sisaruksensa laitteiden pauloista metsäretkelle. Mira Malliuksen kuvitusta Anna Elina Isoaron lastenrunokokoelmaan Tavara-avaruus (WSOY 2025). |
Mira Malliuksen kuvitus sitoo tunnelmaltaan ja esinemaailmaltaan erilaiset runot yhteen.
Yksityiskohtien ja tapahtumien täyteydestä huolimatta kuvitus on tasapainoinen. Vaikutelmaa lisää se, että aukeamalla on tavallisesti vain yhden runon kuvituskuvia.
Lisää kuvakirjoja, joissa kuluttaminen on eri tavoin esillä:
Petra Heikkilä & Mirka Eskonen: Huolisyöppö, S&S 2024
Anna Elina Isoraro & Mira Mallius: Aamun toiveet, WSOY 2024
Mikko Kunnas: Noksu kierrättää, Kvaliti 2023
Geneviève Côté: Herra Kunkun tavarat, suomentanut Marvi Jalo, Kvaliti 2022
Marjo Nygård: Kaikki kiertoon. Siilin vihreä päivä, Lasten Keskus 2021
Johanna Venho & Annastiina Syväjärvi: Yllin kyllin, WSOY 2012
Salla Savolainen: Kirpputorikoira Napo, Tammi 2000
Leena Krohn: "Tavaran Taara", kertomus kokoelmassa Tyttö joka kasvoi ja muita kertomuksia, kuv. Inari Krohn, Tammi 1973
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti