Hannamari Ruohonen: Yksinäinen merenneito, 32 sivua, Etana Editions 2026.
Asuipa syvissä vesissä yksinäinen Merenneito.
Hän uiskenteli päivät pitkät simpukoiden ja kalojen
joukossa. Merenneidon mielestä se oli hirmuisen tylsää.
– Haluaisin nähdä muutakin kuin vettä! Merenneito puuskahti.
 |
| Tylsistyminen vedenalaiseen elämään näkyy merenneidon olemuksessa ja ilmeessä.Hannamari Ruohosen kuvitusta kuvakirjaan Yksinäinen merenneito (Etana Editions 2026) |
Kuvakirjojen kirjo on nykyisin valtava.
Harvassa ovat silti viime aikoina olleet sellaiset kuvakirjat, jotka olisivat saaneet minut – myönteisessä mielessä – pois jengoiltani.
Hannamari Ruohosen kuvakirja Yksinäinen merenneito on pyörinyt mielessäni jo viikon ajan eikä tunnu jättävän minua vieläkään rauhaan.
Kuvakirjan kansikuva vihjaa kirjan olevan H. C. Andersenin ”Pieni merenneito” -sadun harmiton variaatio.
Mutta tarina ja varsinkin kuvitus lähtevätkin nopeasti aivan omille teilleen ja saattavat jopa tyrmätä lukijansa ja katsojansa.
Hannamari Ruohosen kuvakirja Yksinäinen merenneito on pyörinyt mielessäni jo viikon ajan eikä tunnu jättävän minua vieläkään rauhaan.
Kuvakirjan kansikuva vihjaa kirjan olevan H. C. Andersenin ”Pieni merenneito” -sadun harmiton variaatio.
Mutta tarina ja varsinkin kuvitus lähtevätkin nopeasti aivan omille teilleen ja saattavat jopa tyrmätä lukijansa ja katsojansa.
Yksinäinen merenneito ei kaihda rankkaa ja visuaalisesta jopa karkeaa ilmaisua aiheensa esille tuomisessa.
Kuvakirjan omiste: ”Omistettu äidiltä Villelle. Kiitos Ville, tämä kirja on sinun” vihjaa, että kirja on saanut jollain tavalla kimmokkeensa tekijän oman perhepiirin kokemuksista.
Merenneito hyppää suin päin vedestä autotielle ja joutuu auton yliajamaksi.
Kuvakirjan omiste: ”Omistettu äidiltä Villelle. Kiitos Ville, tämä kirja on sinun” vihjaa, että kirja on saanut jollain tavalla kimmokkeensa tekijän oman perhepiirin kokemuksista.
Merenneito hyppää suin päin vedestä autotielle ja joutuu auton yliajamaksi.
Merenneidon pyrstö katkeaa. Nopeasti se ymmärtää tilanteen tukaluuden.
 |
| Onnettomuudessa merenneidon pyrstö ja samalla koko identiteetti leikkautuu irti ja kuvitus näyttää sen ilman mitään softausta. Hannamari Ruohosen kuvitusta kuvakirjaan Yksinäinen merenneito (Etana Editions 2026) |
Se ei voi palata takaisin mereen mutta ei pysty liikkumaan maallakaan.
Onneksi paikalle tulee vanha mummo, joka kantaa merenneidon pieneen mökkiinsä
Onneksi paikalle tulee vanha mummo, joka kantaa merenneidon pieneen mökkiinsä
Mummo hoivaa häntä ja ruokkii ”merileväsoosilla”.
Merenneito toipuu ja vähitellen hänelle kasvavat vantterat jalat.
 |
| Mummo hoivaa merenneitoa kärsivällisesti. Hannamari Ruohosen kuvitusta kuvakirjaan Yksinäinen merenneito (Etana Editions 2026) |
Kuvakirjan viisaus on sen niukassa tarinassa, joka jättää paljon varaa tulkinnalle.
Tulkitsen kirjan kertovan mistä tahansa traumasta ja siitä selviämisestä.
Kun menettää jotain itselleen tärkeää, siitä voi ajan myötä seurata myös paljon uutta ja hyvää.
Lapset – ja kokemukseni mukaan myös aikuiset – voivat hätkähtää merenneidon pyrstön leikkautumisen jälkiä.
Lapset – ja kokemukseni mukaan myös aikuiset – voivat hätkähtää merenneidon pyrstön leikkautumisen jälkiä.
Tällainen shokkireaktio on kuitenkin tarpeellinen tarinaan eläytymisen kannalta.
Ruohosen kirja kuuluu ehdottomasti kategoriaan "rankat kuvakirjat".
Olen vakuuttunut siitä, että se puhuttelee yhtä voimakkaasti ja viisaasti myrskynsilmään joutunutta lasta, joka on pakotettu luopumaan jostakin tärkeästä ja aiemmin itsestäänselvyytenä pitämästään asiasta sekä lasta, jonka lähipiirissä on tapahtunut jotakin traumaattista.
 |
| Aukeama, jossa mummo ja merenneito kelluvat yhdessä, kertoo kauniisti luottamuksesta ja yllättävästä ystävyydestä. Hannamari Ruohosen kuvitusta kuvakirjaan Yksinäinen merenneito (Etana Editions 2026) |
Tarinan etäännyttäminen ikiaikaisen sadun maailmaan on onnistunut.
Andersenin sadussakin on kyse identiteetistä ja halusta kuulua joukkoon, oman äänen ja minuuden löytämisestä.
Hannamari Ruohosen kasvoiltaan uurteinen, muodoiltaan pyöreä ja pehmeä mummo on itsessään terapeuttinen hahmo, jonka ilmeet ja eleet myötäelävät merenneidon tuskaa.
Ruohonen käyttää tarinan dramaattisissa käänteissä shokeeraavaa keltaista, joka vahvistaa kuvakirjan intensiteettiä.
Hannamari Ruohosen kasvoiltaan uurteinen, muodoiltaan pyöreä ja pehmeä mummo on itsessään terapeuttinen hahmo, jonka ilmeet ja eleet myötäelävät merenneidon tuskaa.
Ruohonen käyttää tarinan dramaattisissa käänteissä shokeeraavaa keltaista, joka vahvistaa kuvakirjan intensiteettiä.
Ruohonen kuvittaa usein kirjansa värikynillä. Yksinäiseen merenneitoon tekniikka tuo kotoisuutta ja arkista pehmeyttä.
Onneksi kuvakirjoihin ei Suomessa liitetä sisältövaroituksia.
Olen jo pitkään puhunut siitä, että aikuisen tulisi aina perehtyä ennalta lapselle ääneen luettavaan kuvakirjaan, jotta hän osaa orientoitua lapsen reaktioihin.
Yksinäinen merenneito on hyvä esimerkki kuvakirjasta, joka edellyttää aikuisen esiluennan.
Kun aikuinen on ensin itse tykönään sisäistänyt tarinan viestin, hän pystyy jakamaan sen lapsen kanssa yhdessä kirjan herättämistä ajatuksista keskustellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti