Vetävä saaridekkari

Jukka-Pekka Palviainen: Suunnaltaan vaihtelevaa tuulta, 160 sivua, Karisto 2016. Kansi Mika Kettunen/ iStockphoto/ Shutterstock.

Jukka-Pekka Palviaisen nuortenromaanin nimet ovat harvinaisen osuvia.

Painotuore uutuus Suunnaltaan vaihtelevaa tuulta, kuten myös  sitä edeltäneet Tarpeeksi reilua ja Perjantai on hyvä päivä lähteä (Karisto 2016 ja 2014) ovat lakonisesta toteavuudestaan huolimatta jämäköitä ja hyvin romaanien tematiikkaakin kuvastavia nuortenkirjan nimiä.

Miten lienee, pitääkö hyvistä kirjan nimistä kiittää kirjailijaa itseään, kustannustoimittajaa vai kustantamon markkinointiosastoa?

--- Milla ajattelee, että hän on joutunut vankilaan. Mutta mikä on hänen rikoksensa? Onko se tapahtunut hänen edellisessä elämässään? Milla uskoo tällä hetkellä uudestisyntymiseen. Saattaa olla, että hän uskoo ensi viikolla johonkin muuhun. Hän ei jaksa yleensä pitkään uskoa samaan maailmanselitykseen. Sellainen elämä on hänestä tylsää. Että teesit olisi kiinnitetty sinitarralla huoneen seinään ja niiden mukaan pitäisi elää alusta loppuun. Paljon hauskempaa on kokeilla vähän kaikkea.

Näin ytimekkäästi lukijalle esitellään romaanin päähenkilö.

Millan perhe asuu hajallaan. Äiti on Vaippapaviaanin eli pikkusisaruksen kanssa töissä Brysselissä ja isän työ hylkeiden tutkijana sysää Millankin tahtomattaan kaukaiselle majakkasaarelle, jossa lukiotakin suoritetaan nettiyhteyden päässä olevan opettajan johdolla. 

Milla kaipaa parasta ystäväänsä Iinaa, mutta vähin erin  saaren asukkaat ja yllättävät tapahtumat muuttavat tytön  ynseää asennetta.

Palviainen on luonut jäntevän tarinan, jonka keskiössä on suljettu saariyhteisö  originelleine asukkaineen. Kuka yrittää sabotoida isän hyljetutkimuksia? Lähes jokainen saaren asukkaista joutuu vuorollaan Millan epäiltyjen listalle.

Milla tutustuu Nooraan, taiteilijaan, joka työstää taideteosta saarella asuneen Valpurin elämänkohtalosta. Nooran veli, jo aikuinen Matti,  herättää heti Noorassa tunneläikähdyksen. Mutta missä kulkee kiellettyjen tunteiden tai kosketusten raja?

Takakansiteksti  ei  korosta romaanin dekkarimaista rakennetta. Toki tihentyvän arvoituksen kupeessa otetaan mittaa myös perinteisen nuortenromaanin tapaan perhedynamiikasta sekä  ystävyyden ja seurustelun pelisäännöistä yleisemmällä tasolla. 

Palviaisen dialogi on – jälleen kerran – herkullisen letkää ja luontevaa.

Loppuratkaisuun tiivistetään vähän turhan paljon psykologista selittelyä syyllisen tekojen vaikuttimista, mutta rankoistakin ihmiskohtaloista huolimatta loppu kurkottuu toiveikkuutta kohti.

Vinkkejä elämänhallintaan löytyy myös lastenkirjoista

Tällä viikolla vietetään kirja-alalla Kirjalla kuntoon! -teemaviikkoa.   

Viikon aikana kustantajat ja kirjakauppiaat nostavat myymälöissään ja muissa jakelukanavissaan esiin hyvinvointia edistäviä kirjoja, kevään uutuuksia ja vähän vanhempia suosikkeja. 

Teemaviikon yhteistyökumppaneita ovat myös kirjastot ja muut   kirjallisuusalan toimijat. Teemaviikko on osa kirja-alan Kirja-Suomi 2017 -yhteistyöhanketta.

Tänään maanantaina keskitytään elämänhallintaan.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ryhdytty kustantamaan entistä enemmän lastenkirjoja, joissa näkyvät hyvinvoinnin, itsehoidon ja kasvatuksen kulloisetkin trendit. 

Tässä rouva Huun poimintoja.

Meditaatio, mielenhallinta, mindfullness:

Inkeri Eskonen, Mari Levander & Minna Roine: Ahdistus aisoihin. Lasten ahdistuneisuuden fokusoitu kognitiivinen hoito, kuv. Petra Heikkiä, Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy 2017

Elina Kauppila: Kamalan ihana päivä. Lasten mindfullness, Basam books 2016

Andrew Newman: Poika joka etsi hiljaisuutta, suom. Jenni Vehkaluoto, Basam books 2016

Andrew Newman: Iloinen noita, suom. Jenni Vehkaluoto, Basam books 2016

Byron Katie & Hans Wilhelm: Pikku-Tiikeri, onko se totta? Neljä kysymystä, jotka saavat sinut hymyilemään jälleen, suom. Jenni Vehkaluoto, Basam Books 2016

Ben Furman & Sami Myllyniemi: Onnellinen kahden kodin lapsi. Uusi tapa edistää lapsen hyvinvointia ja kotien yhteistyötä, Basam books 2016

Carl-Johan Forssén Ehrlin: Kani joka tahtoi nukahtaa: nukutussatu kaikille iltakukkujille, kuvitus Irina Maununen, suom. Ulla Lempinen, Otava 2015

Mirva Soinio: Lumotun maan rauha. Lempeä hyvänyön kirja, Basam books 2014

Eckhart Tolle: Miltonin salaisuus. Kertomus läsnäolon voimasta, Basam books 2014

Sanna Tuovinen: Satuhieronta. Läsnä olevan kosketuksen ja sadun taikaa. Kuv. 

Sanna Pellicccioni, valokuvat Mikko Törmänen, WSOY 2014

Sari Markkanen & Meri Qvist: Tipsu ja oivallusten opus, Basam books 2013, up. 2015

Jon J. Muth: Pandan zentarinoita, suomentanut Lauri Porceddu, Basam books 2012

Ben Furman: Veikka teki väärin, kuv. Liisa Kallio;  Elina kesyttää tiikerin, kuv. Virpi Talvitie, Ollin painajainen, kuv. Anne-Maria Muhonen, Lyhytterapiainstituutti 2000–2002   

Joogakirjoja lapsille

Viviann Seege & Thomas Lindberg: Lasten joogakirja Lentävä matto, suom. Oskari Uusitalo, omakustanne 2015

Paula Kiuru & Karoliina Tiilikainen: Satujoogaa. Harjoituksia ja tarinoita lapsille, WSOY 2010

Baron Baptiste & Sophie Fatus: Isä on rinkeli: joogaa lapsille ja vanhemmille, suom. Riitta Oittinen, Pieni Karhu 2007

Bell Gibbs: Joogaa lapsille. Venyttely- ja voimaharjoituksia 3–11-vuotiaille, kuv. Lucy Grossmith, suom. Iiris Kalliola, WSOY 2006

Laurent de Brunoff: Babarin joogaohjelma elefanteille, suom. Nina Toukoluoto, Perhemediat 2006

Carl Johan Forrssén Ehrlinin voittokulku maailmalla jatkuu. The Rabbit Who Wants To Fall Asleep on käännetty jo 44 eri kielelle ja se on keikkunut The New York Timesin ja Amazonin myyntilistojen kärjessä.

Tästä rohkaistuneena ruotsalainen Forrssén Ehrlin on halunnut ilahduttaa fanejaan uudella kirjalla The Little Elephant Who Wants To Fall Asleep. Se on toteutukseltaan jäniskirjan kaltainen, mutta tekijä lupaa markkinointitekstissään aiempaa enemmän variaatioita:

The second book of my sleep promoting series has the same innovative way on getting children to fall fast asleep in a loving way, and is unique in many ways at the same time. In this book, I use the sleep promoting techniques differently to appeal to even more kids and it works just as well for those who liked the Rabbit.

Kirjassa näyttää olevan nyt ensimmäistä osaa laadukkaampi kuvitus.

Muokattu 10.4.2017 

Haussa dynaaminen ja rohkea kuvakirjatarina

Karisto on tällä viikolla julkistanut kirjoituskilpailun, jossa etsitään lapsille tai varhaisnuorille suunnattua kuvakirjatarinaa.

Kilpailun teemana on ROHKEUS, ja sen voi tulkita monella eri tavalla.

Suomessa ei ole hetkeen järjestetty kuvakirjakilpailuja. 

Aiempi iso satsaus oli WSOY:n julkistama pohjoismainen kuvakirjakilpailu vuonna 2004. Kansallisen kilpailun voiton jakoivat (Katri Kirkkopelto & Suna Vuori
 (Hirveää, parkaisi hirviö, WSOY 2005)  ja Martti Ruokonen & Jukka
Laajarinne (Mummon kone, WSOY 2005). Kärjen tuntumaan ylsivät myös Petra Heikkilän Kimurantti juttu ja Anne Vaskon Pom pom, jotka julkaistiin yhtä aikaa voittajateosten kanssa WSOY:n kautta. 

Mummon kone ylsi myös koko pohjoismaisen kisan voittajaksi. Jukka Laajarinteen ja Martti Ruokosen räyhäkkään anarkistinen kuvakirja on kilpailumenestyksestä huolimatta jäänyt hämmentävän vähälle huomiolle pohjoismaisestakin vinkkelistä tarkesteltuna.  

Vuosituhannen taitteessa  Tammi ja Lasten Parhaat Kirjat –kerho järjestivät yhdessä  Kuvakirja 2000 -kilpailun, jossa kärkikolmikosta löytyivät Riitta Uusitalo, Salla Savolainen ja Hannu Hirvonen. 

Tammen aiempi kuvakirjakisa järjestettiin 1990-luvun taitteessa, silloin voittoisin oli Sakari & Marjut Heikkisen Sininen sävel (Tammi 1990) ja kunniamaininnoille ylsivät Julia Vuori, Heli Tuhkanen ja Tuula Pystynen.

Tähän mennessä kiistämättä merkittävin kuvakirjakilpailu järjestettiin Otavan toimesta vuonna 1985. Sen voitti Raija Siekkinen. Toiselle ja kolmannelle sijalle tulivat Sirkka-Liisa Heinonen ja Jussi Syynimaa. 

Siekkisen satutarinan kuvitti Hannu Taina ja näin syntyi Herra Kuningas,  joka on edelleen ainoa suomalainen kuvakirja, joka on voittanut kuvitustaiteen arvostetun Bratislavan biennalen Grand prix –palkinnon vuonna 1987. 

Sirkka-Liisa Heinosen Mykkä  tytär -tarinan visualisoi herkästi Kaarina Kaila ja nuori kuvittaja Maileena Kurkinen kuvitti Syynimaan Poika ja variksenpoika –tarinan.  

1980-luvulla kotimainen kuvakirja oli ankkuroitunut varsin tiukasti lapsen arkeen. Siekkisen ja Heinosen sadunomaiset tekstit ammensivat klassisen sadun ja myyttien maailmasta  ja Syynimaan liikuntavammaisen pojan ja siipirikon variksen ystävyydestä kertova tarina uudisti vammaisen lapsen prototyyppiä lastenkirjallisuudessa: pyörätuolia liikkumiseen tarvitseva Pasi-poika on vammastaan huolimatta tasapäinen toimija tarinassa.

Kariston kuvakirjakilpailu keskittyy Otavan taannoisen kisan tavoin hakemaan vain hyvää kuvakirjatekstiä. Kuvittaja tulee mukaan prosessiin vasta myöhemmin.

Rouva Huu on iloinen ja otettu, että pääsi mukaan Kariston kuvakirjakilpailun raatiin, yhdessä kirjailija Anneli Kannon, kuvittaja Matti Pikkujämsän ja kustannuspäällikkö Sirja Kuneliuksen kanssa.

Juuri nyt kuvakirjallisuus on nimittäin hyvää tekevässä liikkeessä ja parhaimmillaan uusi kilpailu voi myös huojuttaa jo vanhentuneita oletuksia kuvakirjan kohderyhmistä, tyylilajeista ja aihepiireistä.

Rouva Huu huomaa aina terhakoituvansa uusista lasten- ja nuortenkirjakilpailuista, koska ne voivat avata ovia niin moneen uuteen suuntaan.

Nykyisellään isojen kustannustalojen kuvakirjatarjonnan määrällistä runsastumista suitsii sarjoittuminen. Esikoistekijöiden on entistä haastavampaa saada kirjaansa ulos. Otavan viime syksyn kuvakirjayllättäjä oli Pipsa Pentti, joka kirjoitti ja kuvitti esikoisensa.  

Suomenruotsalaiset kustantajat S & S ja Förlaget ovat myös selvästi lisänneet kuvakirjojen määrää kustannusohjelmassaan.  Uudet pienet toimijat – esimerkiksi Etana Editions ja Books North – myös haastavat rohkeilla kuvakirjalinjauksillaan isompia.

Nimimerkin suojassa lähetettävät kilpatekstit antavat mahdollisuuden paitsi entuudestaan tuiki tuntemattomille tekijöille, myös lastenkirjakuvittajille, joilla voi olla ambitioita omien tekstien tekemiseen. 

Kuvakirjatekstin tekeminen on viime vuosina houkuttanut monia aiemmin aikuistenkirjailijoinakin tunnettuja, esimerkiksi Inka Nousiainen, Sanna Karlström, Ville Sutinen,  Essi Kummu, Ville Hytönen, Sanna Tahvanainen, Riina Katajavuori, Johanna Venho ja Leena Parkkinen ovat innostuneet niukan kuvakirjatekstin tekemisestä. 

Kenties kuvakirjakilpailu haastaa mukaan myös monet tietyn lajityypin edustajiksi leimautuneet lasten- ja nuortenkirjailijat kokeilemaan kykyjään myös niukemman lastenkirjatekstin alueella.

Kariston kilpailu töräyttää itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi fanfaarin uusille kuvakirjateksteille – yllättäville tarinoille, arjen äkkikäänteille, salaisille unelmille – ja siis, kilpailun väljää rohkeusteemaa vapaasti assosioiden myös uusille rohkeille kuvakirja-avauksille.

WSOY:n edellinen pohjoismainen kuvakirjakilpailu innosti Suomessa 600 osallistujaa ja Otavan kilpailuun tuli lähes 1000 tekstiä. 

Nähtäväksi jää, millaisia ennätyksiä Kariston kilpailussa rikotaan.