maanantai 16. tammikuuta 2012

Tällaisia pienoiselämäkertoja tarvitaan myös suomalaisista suurnaisista ja -miehistä!

Barack Obama: Laulan sinusta – Kirje tyttärilleni. Kuvittanut Loren Long. Suomentanut Kristina Rikman. 33 sivua. WSOY 2011.
















Kyllä amerikkalaiset osaavat! Ei voi kuin harmitella sitä, että meikäläiset presidenttiehdokkaat eivät ole oivaltaneet vastaavaa markkinarakoa kietoa lapsiperheet pauloihinsa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama – tai joku hänen avustajistaan tai kustantajan edustaja – on tehnyt komean ja korskean mutta silti pätevän syväluotauksen maan historiaan ja keskeisiin suurmiehiin ja -naisiin. Obama on omistanut ja kohdentanut tekstin tyttärilleen Malialle (s. 1998) ja Sashalle (s. 2001).



Kirjassa luodataan Yhdysvaltojen historian kannalta merkittävien henkilöiden elämäntyötä yksittäisillä aukeamilla. Kuhunkin heistä kiteytyy Obaman tyttärilleen – ja sitä kautta tietysti kaikille lapsille – suuntaaman puheen kautta erilaisia hyveitä ja luonteenpiirteitä, joita kuka tahansa vanhempi toivoisi omista lapsistaankin löytyvän.

Luovuus kiteytyy kuvataiteilija Georgia O´Keeffeen, älykkyys fyysikko Albert Einsteiniin, urheus baseballpelaajaan Jackie Robinsoniin, tietäjän ja parantajan hyveet siouxjohtajaan Istuvaan Härkään, laulun lahja jazzlaulaja Billie Holidayhin, voima ja sitkeys kuurosokeaan Helen Kelleriin, toisten uhrausten kunnioittaminen Vietnamin veteraanien muistomerkin suunnitelleeseen May Liniin, hyväsydämisyys köyhien auttajaan Jane Addamsiin, periksi antamattomuus mustien kansalaisoikeuksia ajaneeseen Martin Luther King Junioriin, uskallus tutkia uusia asioita astronautti Neil Armstrongiin, innostus maatyöläisten oikeuksia ajaneeseen Cesar Chaveziin, amerikkalaisten yhtenäisyyden puolustaminen presidentti Abraham Lincolniin ja kansallisten juurien tiedostaminen maan ensimmäiseen presidenttiin George Washingtoniin.




Viimeiselle aukeamalle on koottu yhteiskuvaan edustava otos erivärisistä ja erilaiset juuret omaavista amerikkalaislapsista, jotka hymyilevät ja katsovat reippaasti suoraan katsojaan päin. Ja loppulauselma vielä varmuuden vuoksi kertaa kirjan ydinsanomaa:

Amerikka koostuu eri rotuja, eri uskontokuntia ja uskomuksia edustavista ihmisistä. Rannikkojen ja vuorien ihmisistä . Ihmisistä, jotka ovat antaneet meille monia loistavia oivalluksia antamalla käyttöömme ainutlaatuiset taitonsa, ja rohkaisseet meitä tukemaan toisiamme, jatkamaan taistelua, tekemään työtä ja rakentamaan kaikkea mikä meidän kansakunnassamme on hyvää.



Kuvittaja Loren Long tekee taiturimaisen pelkistettyjä mutta silti symboleiltaan runsaita näköismuotokuvia suurmiehistä ja –naisista.




Tällainen siekailemattoman amerikkalaispatrioottinen kansallisuusaate on toki Suomessa vierasta. Kuvakirjan formu on ylevä ja hyvin mahtipontinen. Mutta hiukan liudentaen sitä voisi mukauttaa myös Suomen oloihin. Mikä merkitys vaikkapa Elias Lönnrotilla, Jean Sibeliuksella, MInna Canthilla ja Armi Ratialla on ollut Suomen historiassa ja nykyihmisten identiteetille?

Nuorimmille lukijoille varta vasten tehtyjä pienoiselämäkertoja historian keskeisistä vaikuttajista tarvittaisiin yhä. Laulan sinusta – Kirje tyttärilleni osoittaa, että myös aukeaman mittaiset miniatyyrikuvaelämäkerrat toimivat jopa yllättävän hyvin. Kirjan lopussa on elämäkertafaktat esillä olleista historian henkilöistä tiivistetty muutamaan virkkeeseen. Tällaisenaankin kuvakirja ajaa asiansa: lapsi tai nuori kiinnostuu ottamaan selvää henkilön myöhemmistä vaiheista muualta.

Itse muistan noin kymmenvuotiaana lukeneeni haltioituneena Helen Kellerin Elämäni tarinan (WSOY 1957).

Lukukokemus oli ennen kaikkea opettava ja jokseenkin katarttinen. Kirja toimi suoraselkäisen klassisen tyttökirjan tavoin ja sai minut ajattelemaan tähän tapaan: "Minun elämänihän on Kelleriin verrattuna suoraa ja sileää ja helppoa, en valita enää mistään! " Kellerin elämästä on tehty myös kuvakirja: Anne Marchonin ja Camil Colletten Pikku Helen: Helen Kellerin tarina (Karas-Sana 1983).




Lopuksi vielä menovinkki tälle illalle pirkanmaalaisille Lastenkirjahyllyn lukijoille:

Lastenkirjainstituutin jäsenillat jatkuvat vuodenvaihteen tauon jälkeen: tänään klo 18.15 keskustellaan lastenkulttuurin tiloista ja toimijoista.

Pro lastenkirjallisuus – Pro barnlitteraturen ry -yhdistyksen puheenjohtaja Arja Kanerva alustaa otsikolla "Lastenkirjallisuustalo – haavetta ja totta" sekä Taikalamppu-verkoston koordinaattori Saara Vesikansan otsikkona on "Taikalamppu-verkosto – lastenkulttuuria laajalla pensselillä".

Lastenkirjailloissa keskusteluihin johdattavat instituutin kannatusyhdistyksen hallituksen jäsenet, jotka puhuvat itselleen läheisistä lastenkirjallisuusaiheista. Lastenkirjaillat tarjoavat kohtaamis- ja keskustelupaikan kannatusyhdistyksen jäsenille ja kaikille lastenkirjallisuudesta ja -kulttuurista kiinnostuneille.

Lastenkirjaillat pidetään Lastenkirjainstituutin kirjastossa osoitteessa Puutarhakatu 11, 2. krs.

Ei kommentteja: