Hui-hai, ei mörköjä kannata pelätä!

Magdalena Hai & Saana Nyqvist: Mörkö Möö ja Mikko Pöö. 16 sivua. Karisto 2012.

Hiawyn Oram & David Melling: Kolme karmeaa kaverusta. 27 sivua. Suom. Raija Rintamäki. Kustannus-Mäkelä 2012.

Lastenkirjat opettavat lasta pelkäämään turvallisesti oman vanhemman sylissä ja suhtautumaan omiin pelkoihin tarvittaessa myös huumorilla.

On tyypillistä, että lastenkirjoissa möröt, kummitukset, peikot ja muut kammotukset osoittautuvat itse hyvin aroiksi ja pelokkaiksi hahmoiksi. Muumilaakson Mörkö on tästä klassinen esimerkki.

Tällaisen käänteispsykologian varaan rakentuu myös kevään kotimainen esikoiskuvakirja, Magdalena Hain ja Saana Nyqvistin Mörkö Möö ja Mikko Pöö. Se on muodoltaan melko harvinainen kääntökuvakirja, josta on luettavissa kaksi tarinaa hiukan eri näkökulmista.

Kolmisilmäinen mörkö Möö asuu kellarissa portaiden alla.

Joka ilta Mörkö Möö nousi pesästään, ojenteli koipiaan ja naksutti niveliään. Se pesi hampaansa vessaharjalla, pissasi lavuaariin ja huuhteli kasvonsa pöntössä. Se ruokki hyppyhämähäkit ja mylläsi kellarin sotkuun. Mörkö Möö eli makeaa elämää.

Mutta Möö pelkää kuitenkin yhtä asiaa. Päivällä nukkuessaan yläkerrasta kuuluu surinaa, pärinää ja huutelua. Ja eräänä päivänä se kohtaa tuon kammottavan hirviön…

Toisaalla samassa talossa asuu pieni reipas poika, jonka nimi on Mikko Pöö.

Mikko käytti päivänsä kuten kaikki pojat. Hän metelöi ja meuhkasi, kohelsi ja mukelsi. Hän rakensi linnoja keittiön tuoleista ja nauroi niin, että seinät paukkuivat. Hän opetteli tekemään kärrynpyöriä ja judopotkuja ja voitti kaikki formulapelissä. Mikko uskalsi mitä vain, sillä hän oli rohkea poika!

Kaikkivoipainen ja osaava poika pelkää kuitenkin yhtä asiaa, kellariin menoa ja hämärän tilan pimeitä soppia. Äiti käskee eräänä iltana Mikon hakemaan kellarista perunoita, ja sitten Mikko kohtaa tuon hirvityksen…

Pelkistetty ja lyhyeen tiivistetty tarina antaa lapselle mahdollisuuden jatkaa tarinaa mieleisellään tavalla. Mitä siten tapahtui? Ystävystyivätkö nämä kaksi lopulta vai ratkaistiinko pelottava tilanne jollain muulla tavalla?

Magdalena Hai (s. 1978) esittelee itsensä Maskun maastossa peikkojensa kanssa asuvaksi kryptoloogiksi. Saana Nyqvist (s. 1984) on Tampereella asuva graafinen suunnittelija, joka on valmistunut Lahden muotoiluinstituutista.

Kustantajan markkinointikuvissa kaksikko on selvästi "stailannut" itsensä. Tällaista mielikuvamarkkinointia ei ole juurikaan vielä Suomessa lasten- ja nuortenkirjallisuuden markkinoinnissa käytetty.

Nyqvistin kuvitus herkuttelee kuvakulmilla. Violetin, keltaisen, punaisen ja sinisen yhdistelmästä syntyy salakähmäistä tunnelmaa.

Hiawyn Oramin & David Mellingin Kolme karmeaa kaverusta panostaa kotimaista kuvakirjaa enemmän humoristiseen kuvitukseen ja äärimmäiseen karrikointiin. Se kertoo lohikäärmeestä, noidasta ja jättiläisestä, jotka lähtevät kotikonnuiltaan. Kolmikko kisailee keskenään, kuka niistä on pelottavin ja hurjin. Lopulta ne kohtaavat pienen tytön, joka kietoo hurjimukset pikkusormensa ympäri ja auttaa niitä löytämään oman herkkyytensä.

Lisää turvallista pelkäämistä löytyy muun muassa näistä kuvakirjoista:

Gunilla Berström: Mikko Mallikas, pelkäätkö

kummituksia? Suom. Kaija Pakkanen. Tammi 1985. 2. Painos

Ben Furman & Anna-Maria Muhonen: Ollin painajainen. Satusiivet 2000.

Lucy Scharenberg & Manfred Tophooven: Nyt lähdetään mörköjahtiin! Suom. Seija Kukkonen. Kustannus-Mäkelä 2011.

Norbert Landa & Jane Chapman: Isokarhu löytää ystävän. Suom. Raija Rintamäki. Kustannus-Mäkelä 2011.

Norbert Landa & Tim Warnes: Suuri Hirviöjahti. Suom. Raija Rintamäki. Kustannus-Mäkelä 2010.

Julia Donaldson & Axel Scheffler: Mörkyli. Suom. Eila Jaatinen. Kustannus-Mäkelä 1999.

Julia Donaldson & Axel Scheffler: Urhea pikku Mörkyli. Suom. Hannele Huovi. Kustannus-Mäkelä 2004.

Lauren Child: Miten satujen susista selvitään. Suom. Riitta Oittinen. Pieni karhu 2006.

Petra Heikkilä: Sukkahukka. Lasten Keskus 2002.

Nina Haiko: Mörön unisukat. Lasten Keskus 2007.

Tove Appelgren & Salla Savolainen: Nukuhan jo, Vesta-Linnea. Tammi 2003.

Mervi Lindman: Urhea pikku Memmuli. Tammi 2005.

Suna Vuori & Katri Kirkkopelto: Hirveää, parkaisi hirviö. WSOY 2005.