Petra Heikkilän kuvitusoriginaaleja kuvakirjasta Pikku Nunuun löytöretki (Lasten Keskus 2010) Nekalan kirjastossa Tampereella, os. Lounaantie 2 31.8.2010 asti.
Kirjasto avoinna ma-ti ja to klo 13–19, ke ja pe klo 11-15.
Lastenkirjojen kuvitusoriginaaleja on nykyisin ilahduttavan paljon esillä. Tampereella Nekalan kirjastossa on vast ikään avattu Petra Heikkilän Pikku Nunuun löytöretki -kuvakirjan kuvitusoriginaalien näyttely.
Vaikka kirjapainotekniikka kehittyy jatkuvasti, kuvitusoriginaalien ja painotyön jälki poikkeaa usein toisistaan. Tämän huomaa myös Pikku Nunuun löytöretken kollaasitekniikalla toteutettuja originaaleja tarkasteltaessa: ne hehkuvat Afrikan paahdetta monin verroin painojälkeä vivahteikkaammin. 
Näyttelyssä on esillä myös kirjan tekoon liittyvää rekvisiittaa: muun muassa puunkuorikangasta, jolle eläinhahmot on maalattu, kierrätysmateriaalista valmistettu leikkiauto ja perinteinen kanga-liina, jota Nunuu kirjassa käyttää seikkailunsa aikana moneen eri tarkoitukseen.
Petra Heikkilä oli marras-joulukuussa 2005 viisi kuukautta Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen opiskelijavaihdossa Kampalan yliopistossa Ugandassa. Idea Pikku Nunuun löytöretki –kirjaan on syntynyt matkan aikana ja näyttelyssä voi myös lukea katkelmia Heikkilän matkapäiväkirjasta:
8.12.2005
Maalasin illansuussa mangopuuta taas ulkona, se oli rentouttavaa, kaikki äänet, puolikuu ja laskeva aurinko, sinessä kaartelevat linnut, oksiston kahinat, kaukaa kuuluva laulu ja soitto. Tuukka mietiskeli tiskiharjapuun katveessa. Sitten Moses saapui ja sanoi, että nyt hän voisi viedä meidät ostamaan puunkuorikangasta hökkelikylään.
Hökkelikylä oli nyt illalla erilainen, eloisampi, kodikkaampi, kauniimpi. Kaikki lukemattomat yksityiskohdat, kojut, jotka oli valaistu myrskylyhdyin tai koristevaloin, paahtuvat maissit, roikkuvat makkaratketjut, kirppuja etsivät kulkukoirat, valkoiset parturihuoneet, maan punainen tomu. Ihanaa. Silmät ahmivat. Lopulta Moses johdatti meidät torille, jossa oli valtavasti erilaisia hedelmiä, jauhoja suoraan avonaisissa pusseissa, astioita maanrajassa. Kanahäkkien luona oli vihdoin kaipaamamme myyjä, jolta ostimme 10 metriä tuota himoitsemaamme puunkuorikangasta 45 000 shillingillä. Ylihintaa varmasti, mutta eipä kirpaissut, kuitenkin vain 2 e/ metri.
20.12.2005
Tämän matkan aikana olen saanut myös kokea, miltä tuntuu tiivis aivomyrsky kirjaprojektin kimpussa, kun ympärillä on jatkuvasti muita projektista tietäviä (ja kyseleviä) ja kun aluksi oli vain tietynlainen, vangitsevakin etukäteiskaava, joka alkoi sitten vihdoin elää omaa elämäänsä, saada vaikutteita kokemuksista, ajatuksista, havainnoista. En tiedä olisinko saanut samanlaisia oivalluksia Suomessa. --
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti