Lastenkirjahyllyn varjolistalla suuria tunteita ja toimintaa

Taas on Lastenkirjahyllyn vuotuisen Finlandia junior –varjolistan aika.

Vuoden tarjonta osoittautui summauksen jälkeen vähän yllätyksettömäksi. Sarjat jyräävät yhä niin kuvakirjoissa, lastenromaaneissa kuin nuortenromaaneissakin. Näkökulmiltaan ravistelevia uusia tekijöitä ei vuoden tarjontaan paljonkaan mahtunut. 

Niinpä minusta tuntui perustellulta pöyhiä tarjontaa ja tehdä tähän varjokattaukseen edustava otos eri lajityypeistä ja eri ikäryhmille suunnatusta tarjonnasta. 

Lastenlyriikka ja helppolukuiset lastenromaanit jäivät varjolistalta kuitenkin uupumaan. Lastenrunoja ilmestyy edelleen ilahduttavan paljon, mutta tekijät ovat entuudestaan tuttuja ja kulkevat suurelta osin myös entuudestaan tuttuja riimipolkujaan.

Sitä vastoin helppolukuisten lastenromaanien vähentymisestä olen oikeasti huolissani. Tiettävästi Tammi on lakkauttanut vanhamuotoiset Keltanokka-, Kirjava kukko- ja Vihreä varis –sarjansa ja uudistanut suosituimpien sarjojen ulkoasua (oman sarja-asunsa ovat saaneet ainakin Tapani Baggen Kaisa –sarja ja Niina Hakalahden Tuukka-Omar-sarja).  

Tuntuu peräti nurinkuriselta, jos helppolukuinen, lukutaidon hapuilevaan alkuun tarkoitettu tarjonta tulee yhä enenevässä määrin olemaan käännösvoittoista!

Varsinaisia esikoistekijöitä ei tähän varjokattaukseen mahtunut. Mene ja tiedä, onko kyse ajatusharhasta, mutta mielestäni uusien tulokkaiden määrää on viime vuosina selvästi karsittu kustantajien lasten- ja nuortenkirjatarjonnassa.

Tarja Makkonen debytoi Önnö ja kirjava kissa -lastenromaanilla (Karisto). Ninka Reittu on tehnyt tänä vuonna useampia kansi- ja kirjankuvituksia, ja nyt hän debytoi myös kuvakirjan tekstin tekijänä kirjassa Messi ja Mysteeri (Otava). Toimittaja Saska Saarikoski on innostunut kokeilemaan lapsille kirjoittamista – varmasti myös omien lasten inspiroimana – Meidän isä on hammaspeikko -lastenromaanissaan (Otava). Uusi tuttavuus on myös television lastenohjelmistoon tiensä löytänyt  Veronica Lassenius Fungi. Pyrstöt pyörimään -lastenromaanin tekijänä (Otava).  

Kustannus-Mäkelän kautta debytoi peräti kaksi esikoistekijää:  Satu Heimonen nuortenkirjalla Sonjan hevoskesä ja Kari Evinsalo lastendekkarilla Etsivä Vertti ja varastettu veistos.  

Ainoa realistisen nuortenromaanin mitat täyttävä esikoisteos, Shell´s Angles,  ilmestyi Jyri Paretskoilta (Karisto). Aiemmin kahdesta aikuistenkirjastaan tunnettu Johanna Hulkko on kirjoittanut tänä vuonna jo kaksi Geoetsivät-sarjan kirjaa Karistolle.

Todellisen rynnäkön lastenkirjallisuuteen on tehnyt aiemmin aikuistenkirjailijana tunnettu Kreetta Onkeli, jolta on ilmestynyt peräti kolme kirjaa lapsille: Selityspakki (Otava, kuv. Ninka Reittu-Kuurila), Poika joka menetti muistinsa (Otava) ja Ahmattien yö. Kekriseikkailu (Maahenki, kuv. Jussi Kaakinen). 

Nähtäväksi jää, kuinka Finlandia Junior -raati suhtautuu Alexandra Salmelan ensimmäiseen lastenkirjaan, satukokoelmaan Kirahviäiti ja muita hölmöjä aikuisia, jonka on kuvittanut slovakialainen Martina Matlovicova (Teos). Muistini mukaan palkintoehdokkailta vaaditaan Suomen kansalaisuutta. Satukokoelma on freesi ja tyydyttää mainiosti lyhyiden satujen kysyntää, mutta suomalaiseen makuun kuvitus lienee liian monisärmäinen. 

Paljon odotuksia herätti minussa ennakkoon jo nimellään anarkistinen Henriikka Tavin Joka päivä on karkkipäivä (kuv. Aino Korpela, Teos), jonka ilmestyminen lykkääntyi alkuperäisestä suunnitelmasta ja tiettävästi kirja on vasta pari päivää sitten tullut painosta. Kenties se on kuitenkin vedoksena ennättänyt  FJ-raadin lukulistalle?

Suomenruotsalaisen nuortenkirjallisuuden osalta vuosi oli valitettavan vähäverinen: Schildtsiltä ja Söderströmsiltä ei ilmestynyt lainkaan tuhtia lukuromaania nuorille. Annika Luther keskittyi tänä vuonna aikuisiin ja Maria Turtschaninoffin työpöydälläkin tekeytyy varmasti uusi iso nuortenromaanin aihe.

Siiri Enorannan  Nokkosvallankumous (WSOY) on vielä rouva Huun lukulistalla odottamassa vuoroaan. Enorannan nyansseista rikas kieli vaatii tarkkaa ja aikaa vievää lukemista.

Pidemmittä puheitta: tässä rouva Huun kuusikko. 

Finlandia Junior -ehdokkaat julkistetaan huomenna aamupäivällä. 

Katri Tapola & Karoliina Pertamo: Toivon talvi. Tammi 2013.

Retrohenkisiä, kirkkain värein ja selkein muodoin kuvitettuja kotimaisia pahvikirjoja ilmestyy todella paljon, mutta myös tällaisia tyylitellen mutta realistisesti kuvitettuja pahvikirjoja tarvitaan leikki-ikäisten lasten arjen ankkureiksi!

Katri Tapolan ja Karoliina Pertamon Toivon talvi on arvosteltu Lastenkirjahyllyssä helmikuussa.

Jukka Laajarinne & Timo Mänttäri: Isä vaihtaa vapaalle. WSOY 2012.

Huima agenttiseikkailu ottaa veikeästi kantaa työelämän ja lapsiperheen yhteensovittamiseen. Tällaisille action-pläjäys-kuvakirjoille on oletukseni mukaan entistä enemmän kysyntää tyttöjen ja poikien keskuudessa.

Lastenkirjan tekijänä ensikertalaisen,  Timo Mänttärin,  kuvitus ammentaa sarjakuvatekniikasta ja Jukka Laajarinteen tarinan voi lukea täytenä totena tai lapsen fantasiana.  

Arvioni kuvakirjasta löytyy Helsingin Sanomista. 

Aino ja Ville Tietäväinen: Vain pahaa unta. WSOY 2013.

Kotimainen lasten sarjakuva on harvinaista herkkua. Ehkä tämä sarjakuvataiteilija Ville Tietäväisen yhdessä Aino-tyttärensä kanssa tekemä sarjakuva olisi pikemminkin pitänyt luokittaa nuorten sarjakuvaksi, mutta ansiot ovat silti samat, olipa kohderyhmä sitten mikä tahansa: visuaalisesti äärimmäisen vangitseva ja lapsen kaikkein mielivaltaisimpiinkin pelon aiheisiin kunnioittavasti suhtautuva sarjakuva ilmentää hyvin nykyistä lastenkirjallisuuden tendenssiä, jossa aikuisella on rajattomasti aikaa ja kiinnostusta keskittyä lapseen. 

Kreetta Onkeli: Poika joka menetti muistinsa. Otava 2013.

Tämän vuoden ehdoton valopilkku muutoin aika yksitotisessa lasten ja varhaisnuortenromaanien tarjonnassa! 

Luettuani äskettäin tuhdin annoksen eri vuosikymmeninä julkaistuja Zacharias Topeliuksen satuja  minussa voimistui entisestään ajatus siitä, että Kreetta Onkelia voi perustellusti pitää nykypäivän Topeliuksena: siinä määrin oivaltavasti hän osoittaa lapselle ja nuorelle elämän lainalaisuuksia ja haastaa ottamaan niihin myös kantaa.

Onkelin lastenromaani on arvosteltu Lastenkirjahyllyssä elokuussa. 

Sari Peltoniemi: Haltijan poika. Tammi 2013.

Fantasiajuonteita ja suomalaista muinaisperinnettä sisältävässä nuortenromaanissa Sari Peltoniemi työstää hienosti monia  itseään etsivän murrosikäisen identiteettiin ja maailmankuvaan liittyviä isoja asioita, mutta malttaa jättää lukijalle myös paljon tulkinnan ja päättelyn vapautta. 

Haltijan poika on arvioitu syyskuussa Lastenkirjahyllyssä. 

Siri Kolu: Pelko ihmisessä. Otava 2013.

Dystopioita tulee nyt ovista ja ikkunoista.  Siri Kolun yhteiskuntakriittinen dystooppinen nuortenromaani Pelko ihmisessä työstää ansiokkaasti myös nuoren identiteettikriisiä. 

Arvostelu odottaa vielä julkaisuaan Helsingin Sanomissa.