keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Ilo ja suru ja silmänräpäys

















Anna Elina Isoaro & Mira Mallius: Sinä yönä tuli talvi, 32 sivua, WSOY 2021.

 

 



Vielä yhden kirjan verran viivytään tummissa vesissä.

 

 

Pikkuveli oli syntynyt.

Ja samalla kertaa pikkuveli oli kuollut.

Joskus elämä on niin lyhyt,

että se ei kestä päivääkään.

Joskus ilo vaihtuu suruksi silmänräpäyksessä.

 


Anna Elina Isoaron ja Mira Malliuksen kuvakirja on kiinnostava uutuus – monestakin eri syystä.

 

Se on noteerattu heti ilmestyttyään näyttävästi isoimmissa sanomalehdissä, Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa, tekijöiden henkilöhaastatteluissa. 

 

Kulttuurijournalismi suosii nykyisin henkilölähtöisyyttä. Onneksi Aamulehden Kaisa Järvelän ja Helsingin Sanomien Arla Kanervan haastatteluissa muistetaan tuoda esiin myös itse taideteos. 



Tuleva isoveli odottaa jo malttamattomasti uutta tulokasta.
Tällä aukeamalla on vielä kaikki hyvin.
Mira Malliuksen kuvitusta Anna Elina Isoaron tekstiin

kuvakirjassa Sinä yönä tuli talvi (WSOY 2020). 

 


Molemmilla kirjan tekijöillä on kokemusta oman lapsen aivan liian varhaisesta kuolemasta. Lapsen vakavien rakenne-epämuodostumien takia Malliuksen raskaus jouduttiin keskeyttämään ja Isoaron lapsi kuoli kohtuun täysiaikaisena.  



Isoaron vajaan parin vuoden takainen aikuisille suunnattu runokirja Tämänilmaiset (Aviador 2019) työsti samaa aihetta. 

Runoissaan hän haki lohtua myös vanhasta suomalaisesta kansanrunoudesta ja esiäitien selviytymisstrategioista. 


Sama henkilökohtainen kriisi on siis synnyttänyt kirjat eri kohderyhmille, aikuisille ja lapsille. 

 

Viime vuosina rankkoja, erityisiä aiheita käsittelevät lastenkirjat eivät ole juurikaan yltäneet isompien kustantajien kustannusohjelmaan niiden rajatun kohdeyleisön ja todennäköisesti myös haastavan markkinoinnin takia. 


Muutosta on kuitenkin jo ilmassa, kuten Malliuksen ja Isoaron kirjan ilmestyminen suuren yleiskustantamon, WSOY:n, kautta osaltaan myös todistaa. 

 

Aiemmin erityisaiheita käsittelevät lastenkirjat kiinnostivat ensi sijassa pienkustantajia tai järjestöjä, jotka ovat oman toimintansa kautta havainneet tarvetta julkaista tietystä aiheesta lastenkirja. 


Näitä kirjoja on usein tuotettu huokeasti:  kirjojen kuvitukseen ja ulkoasuun ei ole panostettu, koska on koettu tärkeämmäksi panostaa tekstiin.  




Vanhempien lohduttomuus näkyy kyyryyn painuneessa 
ryhdissä ja suljetuissa silmissä. Mira Malliuksen
kuvitusta Anna Elina Isoaron tekstiin 
kuvakirjassa Sinä yönä tuli talvi (WSOY 2020). 

 


Isoaro on tehnyt viisaan valinnan antaessaan näkökulman ja äänen isoveljelle. Leikki-ikäinen poika rekisteröi kodin muuttunutta tunneilmastoa, kun äiti ja isä palaavat synnytyssairaalasta ilman hartaasti odotettuja pikkuveljeä. 


Kriisin kuvauksessa Isoaro käyttää maneereita, jotka ovat tyypillisiä monille rankkoja aiheita käsitteleville lastenkirjoille. 


Lapsi kokee jäävänsä vanhempien surun ulkopuolelle, mutta hän tuo turhautumisensa nopeasti esille ja vaatii huomiota.

 

Silloin isä pyyhki kasvonsa

nenäliinaan ja lupasi auttaa 

lentokoneen korjaamisessa.

Isä on hyvä korjaamaan 

rikkinäisiä asioita.

 

Lapsen tunnekuohuja kuvataan eletyn tuntuisesti ja siksi niin vapauttavasti: hautajaisissa isoveli saa myös saattoväen hymyilemään, kun hän laulaa suruvirsien päälle Pikku Kakkosen tunnussävelmää.



Oivaltava pienen lapsen perspektiivi hautajaisiin.
Mira Malliuksen kuvitusta Anna Elina Isoaron tekstiin

kuvakirjassa Sinä yönä tuli talvi (WSOY 2020). 

 


Suru ei haihdu hetkessä. Lapsen valppaus suojella vanhempiaan tulee pakahduttavan hienosti esille kohtauksessa, jossa lapsi antaa äidille ”vaunuvaroituksen”, kun lastenvaunuja osuu ulkoilureitin kohdalle. 


Tehokas vertauskuva löytyy myös kodin parvekkeelle unohtuneista, käyttämättä jääneistä lastenvaunuista, joiden sisälle talitintti kurkkii uteliaana. 


Kuten lastenkirjoissa niin usein onneksi käy, sureva, kovia kokenut lapsi saa uuden ystävän, joka toimii samalla konkreettisena  toivonpilkahduksena sille, että koko perheen toipuminen on hyvässä vauhdissa. 


Toivo-niminen poika muuttaa naapuriin, ja äitikin saa ystävän Toivon äidistä, joka lupaa keittää kahvit ja jutella tai olla tarvittaessa myös ihan hiljaa. 

 

 

"Äidin mielestä vaunujen näkeminen oli kurjaa"
ja niinpä poika keksii antaa äidille vaunuvaroituksen
lähestyvistä lastenvaunuista.  Mira Malliuksen kuvitusta
Anna Elina Isoaron tekstiin kuvakirjassa
Sinä yönä tuli talvi (WSOY 2020). 




 

Lastenkirjakuvitusten lisäksi Mira Mallius tunnetaan eläinaiheisista postikorteistaan ja julisteistaan. 


Hän on tehnyt viime vuosina erityisen monia kuvituksia Ville Hytösen lastenkirjoihin. 


Sinä yönä tuli talvi -kuvakirjan kuvitus poikkeaa selvästi Malliuksen aiemmista kuvituksista: väriskaalassa on yllättävänkin harmonisena sekoituksena murrettuja värejä, harmaata, mustaa ja kirkkaita värejä. 


Värimaailman ansiosta kirja myös telakoituu niin vahvasti arkeen. Suru jättää jälkensä, mutta elämä jatkuu silti. 

 

Mira Malliuksen kuvitustyyli on moderni, raikas ja värikylläinen, ja kirjakaupan tai kirjaston hyllyllä se ei siksi myöskään huuda erityisyyttään. 


Sinä yönä tuli talvi vaatii rinnalleen kirjan erityisyyden tiedostavan aikuisen, joka pystyy keskustelemaan aiheesta lapsen kanssa. 


 





Lapsen kuolemasta kertovia lastenkirjoja eri vuosikymmeniltä:


Sofia Rutbäck Eriksson & Maria Lindgren: Enkeliveli, 26 sivua, Enostone 2020 

 

Mari Mörö & Marjo Nygård: Surunappi, Lasten Keskus 2009 / kouluikäisen veljen kuolema syöpään,  läheisten toipuminen surusta 

 

Thierry Robberecht & Philippe Goosens: Eeva kadonneiden siskojen maassa, suom. Sinikka Suonto-van der Meer, Lasten Keskus 2004 / kouluikäisen isosiskon vakava sairastuminen ja kuolema 

 

Karin Vinje: Pekka ja kaksi käsinettä, suom. Raimo Mäkelä, Perussanoma 2000 / pikkusisaruksen kätkytkuolema 

 

Margareta Thun & Chris af Enehjelm: Enkelimuksu, suom. Helli Karjalainen, Tammi 1990 / pikkusisarus kuolee aivokalvontulehdukseen

 

Marit Kaldhol & Wenche Øyen: Hyvästi Henrik, suom. Riitta Mäyrälä, WSOY 1986 / alakouluikäinen lapsi hukkuu, näkökulma ystävän kokemuksessa

 

Riitta Jalonen: Elisabet, nalle ja pikkuveli, jota ei ole, kuv. Kristiina Louhi, Tammi 1994 / tytön pikkuveli kuolee leikki-ikäisenä 


Kaarina Helakisa: Pietari ja susi. Tarina eräästä lapsensa onille aikuisille ja lapsille, kuvittanut Saara Tikka, Weilin+Göös 1982 / allegorinen satu oman lapsen kätkytkuolemasta

2 kommenttia:

Pikku Pia kirjoitti...

KIITOS koskettavan kuvakirjan koskettavasta esittelystä - kuten edeltävistä kahdesta vaikeitten aihepiirien taklaajakirjoistakin, vinkkilistoineen <3 Surun ja kivun läpikäyminen mielikuvituksella & jakamalla auttaa & vahvistaa!

Rouva Huu kirjoitti...


Kiitos, Pia. Näillekin kirjoille on tarvetta. Toivottavasti nämä löytäisivät myös aikuiset lukijat. Vaikean aiheen työstämisessä aikuinenkin saattaa hyötyä koskettavasta kuvituksesta, joka sanoittaa hankalia tunteita.

Olisi hienoa, jos kirjat löytyisivät kirjastoista myös aikuisten hyllyistä.