Juha Hurme, Kati Rapia, Miira Luhtavaara & Elli Salo (toim.): Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen, kuvitus Porvoon taidekoulun oppilaat Kati Raipian johdolla, 97 sivua, Teos 2020.
Huoli siitä, että suomalainen kouluopetus olisi näivettänyt nykylasten kiinnostuksen suomalaisten kansalliseeposta kohtaan osoittautuu turhaksi, kun lukee alakoululaisten kirjoittamia eri tavoin Kalevalasta inspiraatiota saaneita hulvattomia tarinoita.
Kirjailija Juha Hurmeen ja rockmuusikko Tuomari Nurmion KalevalaFest -hankkeen suojissa Kalevalan juhlavuonna 2019 käynnistetty Valekalevalakisa -kirjoituskilpailu haastoi 3.–6.- luokkalaiset kirjoittamaan tarinoita Kalevalan hahmoista.
Sammon salaisuus sarjakuvana. Porvoon taidekoulun oppilaan kuvitusta kirjaan Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen (Teos 2020). |
Tavoitteena oli edistää tarinankerrontaa sekä lasten luku- ja kirjoitustaitoa. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 186 teosta.
Tuomaristo (Juha Hurme, sarjakuvataiteilija Kati Rapia, dramaturgi Elli Salo sekä runoilija Miira Luhtavaara) kokosivat kilpailun parhaista teksteistä kokoelman.
Tekstejä ei ole otsikoitu eikä kirjoittajien nimetkin on listattu vain teoksen lopussa. Otsikoiden sijaan erilliset tekstit eroavat toisistaan Porvoon taidekoululaisten tekemien anfangien ansiosta.
Nykylapset eivät pokkuroi tai jähmety Kalevalan edessä, vaan käyttävät sitä moottorina omaan tarinan iskentäänsä.
Kalevalan sankarihahmojen lisäksi lasten tarinoissa vilahtavat mm. munamies, Jammu-setä ja Kullervon hotkaisemat Turtlesit.
Kyllikki päätyy Ainon ja metsästä löytämänsä lehmän kanssa iltakävelyllä kirjastoon.
Kirjastotäti ei kuitenkaan päästä lehmää sisälle.
Ilmarinen lupaa takoa Ainolle ja Kyllikille sellaisen kirjaston, jonne lehmätkin pääsevät, mutta siihen menisi useampi vuosi.
Hanke tyssää Ilmarisen hitauteen, mutta siten lehmä munii munan Ainon polvelle.
Muna viedään R-kioskiin, jossa on lattialämmitys.
Kaikkien hämmästykseksi munasta kuoriutuu muurahainen, joka saa nimekseen Örri.
Selvästi yksi kiehtovmmista Kalevalan hahmoista on lasten mielestä ollut Iku-Turso.
Kalevalan uutiset -lehdestä löytyy muun muassa konserttiarvostelu Väinämöisen kanteleensoitosta, rikosuutinen Joukahaisen saamasta Väinämöisen murhasyytteestä, mielipidekirjoituksia ja reseptejä.
Kaikista mukaan valituista teksteistä ei löydy välttämättä lainkaan yhdistäviä säikeitä ”alkuteokseen”.
Kilpailuun osallistuvia lapsia evästettiin Kalevalaan Juha Hurmeen hahmokuvausten kautta.
Parhaimmillaan nasevat karrikoinnit itsessään herättävät kiinnostuksen Kalevalaan.
Toivottavasti opettajat hoksaavat käyttää niitä myös hyödyksi opetuksessaan.
Kieleltään jopa yllättävän vivahteikkaiden tekstien äärellä jään miettimään, kuinka paljon niitä on toimitettu ja selkeytetty.
Jos Kalevala koukuttaa, niin kokeile näitäkin lastenkirjoja:
Eero Ojanen: Kalevalan taruolennot, kuv. Anne Muhonen, Minerva 2020 / tietokirja
Janne Mäkitalo & Hannamari Ruohonen: Digiekomopo, Myllylahti 2018 / kuvakirja
Marko Raassina: Kalevala, Arktinen Banaani 2015 / sarjakuva
Timo Parvela: Sammon vartijat -sarja: Tuliterä; Tiera ja Louhi, Tammi 2007–2009 / fantasiaromaanit
Leena Laulajainen: Lumottu lipas. Kuv. Virpi Talvitie. Tammi 2002 / runoja
Kirsti Mäkinen: Suomen lasten Kalevala. Kuv. Pirkko-Liisa Surojegin. Otava 2002
Don Rosa: Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita. Toim. Jukka Heiskanen, Riku Perälä ja Elina Toppari. Helsinki-Media 1999 / sarjakuva
Mauri Kunnas: Koirien Kalevala, Otava 1992 / kuvakirja
Martti Haavio & Aleksander Lindeberg: Kalevalan tarinat, WSOY 1966
Aili Konttinen: Lasten kultainen Kalevala- sarja, kuv. Heljä Lahtinen, Helga Sjöstedt, Risto Mäkinen, Maija Karma, Tapio Tapiovaara, Otava 1958-1966
Tuomi Elmgren-Heinonen & Kirsti Gallen-Kallela: Satu-Kalevala, WSOY 1946
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti