Matilda Gyllenberg: Tusen timmar tystnad. Kuvittanut Maria Sann. 170 sivua. Förlaget 2025.
Matilda Gyllenberg: Hundra dagar hemma. Kuvittanut Maria Sann. 170 sivua. Förlaget 2022.
Matilda Gyllenberg: Hundra dagar hemma. Kuvittanut Maria Sann. 170 sivua. Förlaget 2022.
Det finns ett ord för såna som jag. Den heter hemmasittare. Staden har ett program för hur de ska hanskas med oss. (Hundra dagar hemma.)
Ruotsalaisilla lastenkirjailijoilla on ollut kautta aikojen aivan erityinen taito kuvata lapsuuden kipupisteitä samastuttavasti siten, että pahin angsti taittuu aina myös keventävällä huumorilla tai muulla arkeen tukevasti kiinnittyvällä ankkurilla.
Mielestäni on perusteltua sanoa, Matilda Gyllenbergin kahdessa lastenromaanissa kajastelee Barbro Lindgrenin tuotanto, erityisesti 1970-luvulla ilmestyneet lastenkirjat Erittäin salaisia juttuja ja Varpunen.
Ensimmäisen osan voi tulkita ottavan kantaa myös koronasta johtuneen poikkeusajan kuormittavaan vaikutukseen alakouluikäisten elämässä.
Nikeä – joka tosin hetkellisesti haluaa vaihtaa nimensä, koska ei halua että hänet yhdistetään kansainväliseen urheilubrändiin – ahdistaa moni asia siinä määrin, että kouluun lähtemisestä on tullut entistä vaikeampaa.
Yhteys parhaaseen kaveriin Miaan säilyy kuitenkin rikkumattomana.
Tytöt tapaavat koulun jälkeen ja viikonloppuisin.
Äiti on neuvoton ja ihmettelee, miksi tyttärestä on yhtäkkiä tullut erilainen.
Nike vastaa äidilleen rationaalisesti:
Äiti on neuvoton ja ihmettelee, miksi tyttärestä on yhtäkkiä tullut erilainen.
Nike vastaa äidilleen rationaalisesti:
”För att jag är sån här. Det är dina gener och det är du som har uppfostrat mig, tänk på det!”
Apua haetaan ja sitä myös saadaan, vaikka tärkeimmät oivallukset tapahtuvatkin Niken pään sisällä.
Vähitellen, saadun tuen ja ennen kaikkea läheisten ansiosta, toimintatavat myös muuttuvat.
Nike säilyttää ihailtavasti arvostelukykynsä täyttäessään koulukuraattorin masennuskyselyä.
Vaikka Nike arvostaakin äitinsä ponnisteluja koulun ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, hän miettii myös välillä, kenen puolella äiti loppujen lopuksi haluaa olla.
Nike saa lopulta diagnoosin:
Gyllenberg ei kuitenkaan tee Nikestä sääliteltävää rassukkaa. Iltaisin ja viikonloppuisin tytöt ovat hyvinkin aktiivisia.
Nike säilyttää ihailtavasti arvostelukykynsä täyttäessään koulukuraattorin masennuskyselyä.
Sen gick jag fylla i en blankett med ännu fler frågor: Om jag har aptit, hur många gånger den senaste veckan jag har tänkt på självmord och hur ja ful jag tycker att jag är pp en skala från ett till fem. Helt sjukt! (Hundra dagar hemma.)
Vaikka Nike arvostaakin äitinsä ponnisteluja koulun ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, hän miettii myös välillä, kenen puolella äiti loppujen lopuksi haluaa olla.
Nike saa lopulta diagnoosin:
Social fobi. Det hörs ju direkt att det betyder att man är livrädd för människor. Man kan inte låtsas att det är något bra. (Hundra dagar hemma.)
 |
| Maria Sannin hurmaava kuvituskuva, jossa Nike ja Mia loihtivat barbie-nukeilleen uuden ja uskottavan anarkisti-ilmeen. Sannin kuvitusta Matilda Gyllenbergin lastenromaaniin Hundra dagar hemma (Förlaget 2022). |
Gyllenberg ei kuitenkaan tee Nikestä sääliteltävää rassukkaa. Iltaisin ja viikonloppuisin tytöt ovat hyvinkin aktiivisia.
Rankkojen aiheiden vastapainoksi Gyllenberg on punonut molempiin kirjoihin
dekkarijuonta, joka taittaa onnistuneesti pahimman kärjen angstilta ja apeudelta.
Avausosassa tytöt ratkovat uimahallin oletettua tuhopolttoa ja jatko-osassa he kuulevat Hämeenlinnan naisvankilasta karanneesta vangista. Samaan aikaan uutisen kanssa koululle tulee uusi, hieman kummallisesti käyttäytyvä rehtori.
Epäilyksen kaavat ovat kirjoissa samanlaisia: lukijankin on helppo mennä tyttöjen vedenpitävien todisteiden kyytiin, mutta lopulta sekä tytöt että lukija saavat huomata, että ihmisiä ei kannata leimata heppoisin perustein! Niken ”sairaskertomuksen” ohessa tytöt ratkovat myös kaupungin uimahalllin oletettua tuhopolttoa.
Tusen timmar tystnad jatkaa Niken ja äidin tarinaa.
Siinä Nike on palannut kouluun ja aloittaa kuudennen luokan.
Mia kiteyttää heidän uuden sosiaalisen asemassaan tapahtuneen muutoksen:
”Vi är störst i skolan nu”, sa hon, ”Här är det vi som bestämmer”.
Nike kokee elävänsä kahdessa todellisuudessa: koulussa tapahtuu paljon, mutta kotona on hiljaista ja ahdistavaa. Äiti haluaa vain nukkua ja purskahtaa itkuun pienimmästäkin.
Siksi Niken on vaikea puhua asiasta aluksi edes bestikselleen Mialle.
 |
| Oivaltava arkinen kuvituskuva Niken äidin alkavasta alakulosta tämäkin. Maria Sannin kuvitusta Matilda Gyllenbergin lastenromaaniin Tusen timmar tystnad (Förlaget 2025). |
Gyllenberg on kuitenkin rakentanut myös tässä jatko-osassa Niken ympärille vankan tukiverkoston. Vaikka hänen isänsä asuukin uusperheensä kanssa Kööpenhaminassa, niin onneksi isäkin Kööpenhaminassa uusperheensä kanssa asuva isä havahtuu onneksi ajoissa muuttamaan vakiintuneita toimintakuvioitaan.
Myös äidin miesystävä luovii taitavasti Niken ja tämän äidin tunneilmausten välimaastossa.
Tärkein tukija on kuitenkin ilmastonmuutoksesta ja lintujen tarkkailusta kiinnostunut isoäiti.
Gyllenbergin lastenromaaneissa on paljon yhtäläisyyksiä myös Veera Salmen Ihan tavallisen Fionan kanssa.
Salmen Fiona on jo aloittamassa yläkoulun, mutta nauttii vielä muutaman ystävänsä kanssa myös leikistä ja mielikuvituksesta. Niken tapaan myös Fiona kokee koulun yht äkkiä niin ahdistavaksi, että ei halua mennä sinne.
Gyllenbergin Hundra dagar hemma -kirjasta löytyy hieno kohtaus, jossa Mia ja Nike leikkaavat barbeilleen anarkismin vaativat uudet kampaukset:
Gyllenbergin Hundra dagar hemma -kirjasta löytyy hieno kohtaus, jossa Mia ja Nike leikkaavat barbeilleen anarkismin vaativat uudet kampaukset:
Klippa ett stort hål för huvudet och två mindre på vardera sidan som ärmhal, och rita ett stort svart A med en cirkel runt med tusch mitt på magen. Det omringande A:et är en symbol för anarki. anarki betyder att ingen får bestämma över någon annan, utan att alla bestämmer över sig själva. Det finns inga lagar att bryta emot, och de vuxna tvingar inga sina barn att göra sånt de inte vill.
 |
| Maria Sann ei epäröi kuvata sysitummiakaan mielen syövereitä. Tässä kuvituskuvassa tosin jo lähes kadonnut yhteys Niken ja äidin välillä on jo palautumassa. Sannin kuvitusta Matilda Gyllenbergin lastenromaaniin Tusen timmar tystnad (Förlaget 2025). |
Maria Sannin mustavalkoinen kuvitus välittää upeasti Niken ja tämän läheisten tuntoja. Vaikka lasten- ja varhaisnuortenromaaneissa nelivärinen kuvitus on jo pikemminkin sääntö, niin näihin kirjoihin värikuvitus ei olisi kerta kaikkiaan edes sopinut.
Sann ei epäröi välittää kuvituksissaan myös keskushenkilöiden mustia syövereitä.
Hundra dagar hemma oli ilmestymisvuonnaan Runeberg Junior -ehdokkaana.
Sann ei epäröi välittää kuvituksissaan myös keskushenkilöiden mustia syövereitä.
Hundra dagar hemma oli ilmestymisvuonnaan Runeberg Junior -ehdokkaana.
Tusen timmar tystnad oli ehdolla Arvid Lydecken -palkinnolle ja on ehdolla Runeberg Junior -palkinnolle, jonka saaja julkistetaan helmikuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti