Tänään on taas se päivä, jolloin lastenkulttuuri on pop.
Unohdetaan siis hetkeksi muun muassa se, että Ylen ykkönen on päättänyt lopettaa radion lastenohjelmat omalta kanavaltaan tai että lastenteatterit kamppailevat olemassaolon oikeudestaan.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on hetki sitten jakanut valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa valtion lastenkulttuuripalkinnot kirjailijapari Sinikka & Tiina Nopolalle ja ohjaaja Mari Rantasilalle lasten elokuvista Risto Räppääjä (2008) ja Risto Räppääjä ja polkupyörävaras (2010) sekä muusikko Satu Sopaselle.
Nopoloiden ja Rantasilan palkinnon suuruus on 3 x 5 000 euroa ja Sopasen palkinto 15 000 euroa.
Lastenkulttuurin valtionpalkinnot jaetaan kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tehdystä ansiokkaasta työstä lastenkulttuurin parissa tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta lastenkulttuurin hyväksi.
Palkintoperusteluissa todettiin mm. seuraavaa:
Risto Räppääjät ovat Suomessa harvemmin nähtyjä musiikkielokuvia ja ne ovat olleet suuria katsojamenestyksiä. Parhaillaan tekeillä on kolmas elokuva Risto Räppääjästä.
Elokuvien lisäksi Nopolat ovat muokanneet käsikirjoitukset Risto Räppääjä -musiikkinäytelmiin, joita on esitetty menestyksekkäästi muun muassa Helsingissä, Oulussa ja Tampereella.
Taiteen moniottelija Mari Rantasila on hienolla tavalla muokannut kirjan tunnelman kuviksi ja saanut roolihenkilöt elämään. Elokuvan aikuiset ovat kärjistetysti vähän hassuja karikatyyrejä, mutta lapset ovat uskottavia ja sympaattisia. Lapsikatsojakunnan on helppo samaistua heihin. Tapahtumarikas ja värikäs elokuva ei vajoa liian opettavaiseksi, vaan jättää katsojalle hyvän mielen.
Muusikko Satu Sopanen on monipuolinen lastenmusiikin ammattilainen. Hän soittaa kannelta, laulaa, säveltää, juontaa ja käsikirjoittaa. Hänen energisyytensä ja ehtymätön positiivinen energiansa näkee kaikessa hänen tekemisessään.
Vuosien mittaan Sopanen on vieraillut lähes joka kodissa TV2:n Pikku Kakkosen lukuisten musiikkiohjelmien kautta. Esimerkiksi Huvitutti-ohjelmaa tehtiin toistasataa jaksoa vuosina 1998–2002.
Valtion lastenkulttuuripalkinnoista päätti tänä vuonna ensimmäistä kertaa Taiteen keskustoimikunta. Ehdokkaita saivat nimetä edellisvuosien tapaan valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat. Aiemmin valinnan on tehnyt Taiteen keskustoimikunnan alainen lastenkulttuurijaosto, joka koostui eri taiteenalojen lastenkulttuurin asiantuntijoista. Lastenkulttuurijaosto lakkautettiin kaikessa hiljaisuudessa – muun muassa säästösyihin vedoten – vuosi sitten.
Kun palkinnon päättäjillä on ohuempi näppituntuma lastenkulttuuriin, on jotenkin itsestään selvää, että tunnustus kohdistuu konsensushengessä median hypettämien ja muun ulkotaiteellisenkin julkisuusrumban ansiosta jo entuudestaan kaikkien hyvin tuntemiin tekijöihin. Pienemmät mutta pitkän linjan lastenkulttuuritoimijat jäävät tässä prosessissa väistämättä jalkoihin.
Sinikka ja Tiina Nopola ovat varmasti tämän(kin) palkinnon ansainneet, mutta mielestäni olisi hyvä antaa näinä lastenkulttuurin alasajon aikoina julkisuutta myös vähemmän tunnetulle tekijäjoukolle, jolle palkinnolla on myös aivan konkreettisesti lastenkulttuuri-identiteettiä ja taloudellista toimeentuloa vahvistava vaikutus.
Valtion lastenkulttuuripalkintojen lisäksi tänään myönnettiin myös Lapsenpäivä-palkinnot. Palkinto kohdistetaan yhteisölle, joka on tehnyt merkittävää työtä lasten taideharrastuksen tai -kasvatuksen edistämiseksi. Palkinnon myöntää kulttuuri- ja urheiluministeri. Lapsenpäivä-palkinnon saivat Satakunnan Elävän Kuvan Keskus, Sekk ry, Porista ja Saarijärvellä toimiva Art Hysteria -taiteilijayhdistys. Kumpikin palkituista sai 8 400 euroa.
Näissä palkinnoissa korostuu hienolla tavalla alueellinen lastenkulttuurityö, jota tehdään usein sisulla ja sydämellä. Voi hyvin uskoa, että palkinnoilla on merkitystä laajakantoisesti koko lääninkin alueella ja ne kannustavat myös muita pieniä lastenkulttuuritoimijoita uskomaan asiaansa.
Tänään vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen kunniaksi. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista.
Vuoden 2011 lapsen oikeuksien päivän teemana on kuritusväkivalta. Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa turvallisessa ja väkivallattomassa ympäristössä, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 19:nnessä artiklassa sanotaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti